Lasten ja nuorten määrä psykiatrisen laitoshoidon potilaina on lisääntynyt viime vuosina selvästi. Sosiaali- ja terveydenalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (Stakes) vuoden 2002 tilastojen perusteella laatimasta tilastoraportista selviää, että viiden viime vuoden aikana potilasmäärä kasvoi eniten, 46 prosenttia, 10-14-vuotiaiden ikäryhmässä. Suurin syy lasten psykiatriseen sairaalahoitoon on masennus.
Vuonna 2002 heitä oli psykiatrisessa laitoshoidossa hieman yli 1 100. Toiseksi suurin lisäys, 38 prosenttia, kohdistuu 15-19-vuotiaiden ryhmään, joita oli psykiatrisessa laitoshoidossa vuonna 2002 hieman yli 2 300.
Psykiatrisesta laitoshoidon tilanteesta kerrottiin perjantaina Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollisen vuosikirjan julkistamistilaisuudessa.
Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) lastenpsykiatrian ylilääkäri, professori Irma Moilanen pitää 10-14-vuotiaiden potilasmäärän 46 prosentin kasvua suurena, mutta hän ei ole yllättynyt.
Moilanen arvelee prosenttimäärän kasvuun vaikuttavan useammankin eri tekijän.
Toisaalta potilaiden määrä ja hoidon tarve ovat selvästi lisääntyneet, toisaalta taas myös resursseja ja sitä kautta hoidon mahdollisuuksia on jossain määrin enemmän kuin ennen.
"Valtio myönsi muutama vuosi sitten ylimääräistä valtionosuutta lasten ja nuorten psykiatriaan. Sairaanhoitopiireille määrärahaa jaettiin 70 miljoonaa markkaa ja Kansaneläkelaitokselle 20 miljoonaa markkaa. Sen jälkeen ylimääräisiä valtionavustuksia on jatkettu pienenevinä summina vuosittain. Sillä rahalla on pystytty perustamaan erilaisia projekteja muun muassa Kelan kanssa. Kun määrärahat nousivat, myös tarjolla olevien palveluiden määrä on noussut. Se näkyy esimerkiksi hoitojonojen lyhentymisenä."
Hoitojaksoja pyritään lyhentämään
Potilaiden lukumäärän kasvua voi selittää osaltaan myös se, että OYS:ssa on panostettu laitoshoitojen lyhentämiseen.
Nopeiden hoitojaksojen jälkeen lapset pyritään saamaan mahdollisimman pian paikallisen työryhmän, esimerkiksi perheneuvolan hoitoon, kertoo Moilanen.
"Eli on pyritty siihen, että jonot eivät olisi pitkiä ja saamme hoidot nopeasti muualle. Luulen, että potilaiden määrän lisääntyminen selittyy osaltaan myös hoitojen nopeatempoisuudella."
Psykiatrisen laitoshoidon määrän lisäys ei näy avopalveluja tarjoavassa Oulun perheneuvolassa suoraan, mutta se mikä näkyy on lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon tarpeen kasvu. Lisäksi psykiatriset ongelmat ovat yhä vaikeampiasteisia, kertoo neuvolan johtaja Anja Kinnunen.
Se, mistä potilasmäärän kasvu johtuu, on Kinnusen mielestä monisäikeinen asia.
"Tämä on viime vuosien aikana havaittu ilmiö. Syitä on luultavasti useita, alkaen monenlaisista yhteiskunnallisista tekijöistä päätyen siihen, että nykyään hoidon tarve tunnistetaan helpommin."
Kinnusen mukaan huolestuttavaa on se, onko riittävästi resursseja, joilla turvata hoito. Erityisesti häntä huolestuttaa Kelan päätös lopettaa alle 16-vuotiaiden psykoterapian tuki.
Vammaispalvelut lisääntyneet
Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja kertoo myös, että vammaispalvelulain mukaiset palvelut ovat lisääntyneet koko 1990-luvun ajan. Sekä vaikeavammaisten kuljetuspalvelua että henkilökohtaista avustajaa ja tulkkipalvelua käyttää yhä useampi asiakas.
Asiakasmäärältään suurin palvelu on vaikeavammaisten kuljetuspalvelu, jonka piirissä vuonna 2002 oli lähes 74 000 asiakasta. Vammaispalvelulain mukaisia palveluita saavien asiakkaiden määrässä, osuuksissa sekä kustannuksissa on alueellisia eroja.
Tilastollisen vuosikirjan mukaan kunnallisen hammashuollon käyntien määrälliset muutokset eivät näy vielä vuonna 2002, vaikka kunnallisen hammashuollon järjestämisvastuuta on viime vuosina laajennettu voimakkaasti.
Vuoteen 2001 verrattuna ainoastaan hammashuoltajakäynnit kasvoivat hieman. Lapset ja nuoret pääsevät hammashuollon tarkastuksiin ja hoitoon hyvin joka puolella maata. Sen sijaan aikuisten ja varsinkin ikääntyneiden käynnit vaihtelivat alueittain.
Varsinkin suurissa kunnissa aikuiset pääsevät edelleen harvoin kunnalliseen hammashoitoon.