Monet isät pitävät perheen talouden heikkenemistä esteenä pitää osaa vanhempainvapaasta. Käytännössä tulojen menetys ei välttämättä ole niin suuri kuin äkkiä arvioiden luulisi.
- Sellaisissa perheissä, joissa todella lasketaan taloudelliset vaikutukset, päädytään monesti siihen että isäkin pitää vanhempainvapaata, sanoo Stakesin erikoistutkija Johanna Lammi-Taskula.
Lammi-Taskula tutki väitöskirjassaan isien vanhempainvapaita ja niiden merkitystä perhe-elämälle. Isän jääminen kotiin vauvaa hoitamaan on edelleen melko epätavallista: noin joka kymmenes isä käyttää vanhempainvapaata.
Tutkimuksessa ilmeni, että äidit suhtautuvat hyvin vakavasti omaan lapsenhoitovastuuseensa ja isät taas vastuuseensa perheen toimeentulosta. Kumppaniin ei kuitenkaan suhtauduta yhtä vaativasti, vaan naiset pitävät perheen taloutta myös omana asianaan ja miehet ovat halukkaita osallistumaan lapsenhoitoon.
- Jos pariskunta ei keskustele vastuunjaosta, käy helposti niin että toimitaan perinteisten sukupuoliroolien mukaan ihan turhaan, tiivistää Lammi-Taskula.
Työnjako tasapuolistui
Väitöstutkimus perustuu vuosina 2001-2002 tehtyyn kyselyyn, johon vastasi runsaat 3 200 pienten lasten äitiä ja hieman yli 1 400 isää. Tutkimukseen osallistuneista miehistä noin kolmasosa oli pitänyt vanhempainvapaata.
Vanhempainvapaata pitivät useammin korkeasti kuin niukasti koulutetut isät, yli 30-vuotiaat enemmän kuin alle 30-vuotiaat, naisvaltaisilla aloilla työskentelevät miehet hieman useammin kuin miesvaltaisilla aloilla työskentelevät.
Tutkimuksen perusteella isän jääminen vanhempainvapaalle vaikutti perheen sisäiseen vastuunjakoon pitkäksi aikaa eteenpäin. Vauvan kanssa kotona olleet miehet osallistuivat myöhemminkin enemmän lastenhoitoon ja kotitöihin.
- Vanhempainvapaan jakaneissa perheissä työnjako oli tasaveroisempi. Isän jääminen vapaalle ei tietenkään ole ainoa tasa-arvon mittari, vastuuta voi ottaa monella tavalla, sanoo Lammi-Taskula.
Entistä useampi isä jää vapaalle
Vuosituhannen alussa Suomessa ei vielä ollut isyysloman lisäksi erityisesti isille korvamerkittyä vanhempainvapaajaksoa. Muissa pohjoismaissa puhuttiin jo isäkuukaudesta.
Vuodesta 2003 lähtien isä on saanut kahden viikon ylimääräisen vapaan, jos hän käyttää vähintään viimeiset kaksi viikkoa vanhempainvapaasta. Vapaata voi siirtää muutamia kuukausia myöhempään, jos äiti jää vanhempainvapaajakson jälkeen kotiin kotihoidon tuen turvin.
- Vanhempainvapaata pitävien isien määrä on kasvanut, mutta samalla heidän pitämänsä vapaat ovat lyhentyneet. Isien vanhempainvapaa näyttää vakiintuneen juuri siihen neljän viikon paikkeille, toteaa Lammi-Taskula.
Vuosituhannen alussa vain pari prosenttia isistä piti vanhempainvapaata. Vuoden 2005 tilastojen mukaan heidän osuutensa on noussut noin 10 prosenttiin, ja isät käyttivät kaikista vanhempainvapaapäivistä viitisen prosenttia.
Lammi-Taskula huomauttaa, että samaan aikaan eli reilun viiden vuoden kuluessa naisten työllisyystilanne on kohentunut. Entistä harvempi nuori äiti jää kotiin pelkästään siitä syystä, että työpaikkaa ei ole lainkaan tiedossa.
Johanna Lammi-Taskulan väitöskirja Parental leave for fathers? tarkastetaan Tampereen yliopistossa perjantaina. Tutkimus kuuluu sosiologian alaan.