Yhä useampi eroaa kir­kos­ta

Yhä useampi suomalainen eroaa kirkosta. Vuonna 2003 evankelisluterilaisesta kirkosta eronneiden määrä kasvoi voimakkaasti. Monissa seurakuntayhtymissä se lisääntyi jopa kymmeniä prosentteja.

Yhä useampi suomalainen eroaa kirkosta. Vuonna 2003 evankelisluterilaisesta kirkosta eronneiden määrä kasvoi voimakkaasti. Monissa seurakuntayhtymissä se lisääntyi jopa kymmeniä prosentteja.

Erobuumi kiihtyi erityisesti vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Osasyy löytyy elokuussa voimaan astuneesta uudesta uskonnonvapauslaista, jonka mukaan kirkosta voi irtaantua ilman aiempaa kuukauden harkinta-aikaa. Lisäksi eroaminen onnistuu postitse.

Ilmiötä voi vauhdittaa myös juuri voimaan tullut hautaustoimilaki. Sen tasamaksuperiaatteen mukaan hautauskustannusten tulisi olla samat riippumatta siitä, kuuluuko vainaja kirkkoon vai ei.

Arkkipiispa Jukka Paarma ei ole eroilmiöstä ainakaan vielä järin huolestunut.

"Tilanne ei ole hälyttävä, mutta seuraamme toki sen kehittymistä. Kirkosta on erottu varsinkin suurimmilla paikkakunnilla. Uskon kuitenkin, että kyseessä on ohimenevä trendi", Paarma sanoo STT:lle.

Paarma tähdentää kirkon arvostavan valinnanvapautta myös uskonnon suhteen. Niinpä hän ei suoraan tuomitse sitä, että kirkosta eroaminen on helpottunut. Arkkipiispa kuitenkin muistuttaa, että kirkkoon palaaminen ei ole yhtä vaivatonta kuin siitä eroaminen.

"Toivon, että jäsenemme harkitsevat kaksi kertaa ennen kuin tekevät eroratkaisun."

Buumia pienissäkin seurakunnissa

Kirkosta eroaminen oli erityisen voimakasta elokuun ja joulukuun välisenä aikana. Tuolloin esimerkiksi Helsingin seurakuntayhtymässä eronneiden määrä kohosi yli 50 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Tilanne oli sama useissa muissa suurimmissa kaupungeissa.

Helsingin seurakuntayhtymästä erosi elo—joulukuussa noin 3 000 ihmistä. Vuonna 2002 vastaavana ajanjaksona luku oli 1 900. Tampereella puolestaan marraskuun loppuun mennessä eronneita oli 1 200, kun edellisvuonna heitä oli tuhatkunta.

Sama trendi on havaittavissa myös pienemmissä seurakunnissa. Esimerkiksi Turun ruotsinkielisestä seurakunnasta erosi 27 henkeä vuonna 2002. Nyt luku oli 40.

"En muista, että eronneiden määrä olisi koskaan aiemmin ylittänyt kolmeakymmentä", seurakunnassa 17 vuotta kanslistina työskennellyt Riitta Ala-Kurtti sanoo.

Suuri haaste kirkolle

Jos eroaminen jatkuu samaa vauhtia, on kirkko suurten haasteiden edessä. Jukka Paarman mukaan erohalut ovat selkeä merkki siitä, että ihmisten asenteet ja arvot ovat muuttuneet.

"Monet valittavat, etteivät saa vastinetta maksamalleen kirkollisverolle. Mielestäni sellainen ajattelutapa on lyhytnäköistä kun otetaan huomioon, että kirkko tekee niin paljon hyvää työtä. Eikö sitä kannattaisi tukea?"

Ilmoita asiavirheestä