pekka.mikkola@kaleva.fi
Joulun aika on Suomessakin television katselun huippusesonkia, kiitos runsaan vapaa-ajan ja laajan ohjelmatarjonnan. Laatua ja viihdettä on tarjolla jopa yli tarpeen. Jos itsekuri on heikko, pääasialliseksi liikuntamuodoksi tulee peukalon siirtely kaukosäätimellä.
Merkit muutoksesta ovat kuitenkin jo ilmassa. Eikä muutos tässä merkitse sitä, että peukalon liikuttelun tilalle tulisi reippaampi kuntoilu. Peukalo vain vaihtuu etusormeksi. Se on hiiren näppäimellä ja hakee netistä esimerkiksi videoita lepopäivien ratoksi.
Tämä muutos ei koske vain joulua vaan kansalaisten mediatottumuksia ylipäätään. Muutamia päiviä sitten Yhdysvalloissa valmistunut tutkimus osoittaa, että netin kautta saatavat video- ja tv-palvelut haastavat jo toden teolla televisiota.
Selvityksen mukaan 65 prosenttia Yhdysvaltain aikuisista on tänä vuonna katsonut Youtuben videoita. Viime vuonna lukema oli vielä 42 prosenttia. Suomessa ei asiasta taida olla tutkimuksia, mutta suunta on varmasti sama. Vauhti voi olla kiivaampikin, sillä meillä nettivideoiden ja netti-tv:n katselussa tarpeelliset laajakaistayhteydet ovat täällä yleisempiä kuin Yhdysvalloissa.
Television kanavatarjonnan kasvu on jo merkinnyt sitä, että kansakuntaa yhdistäviä katsojakokemuksia on yhä vähemmän. Netti vain vahvistaa ilmiötä. Muutoksen voi huomata työ- ja opiskelupaikkojen kahvipöytäkeskusteluissa. Sanoilla "katsoitko muuten" alkavaan lauseeseen tulee yhä useammin kieltävä vastaus: "En, katsoin toiselta kanavalta..." Tai: "En, televisiota tulee katsottua nykyään niin vähän."
Moni viettää entisen tv-ajan juuri netissä.
Netin ilmaistarjonta alkoi jo varhain syövyttää painettujen sanomalehtien lukijamääriä. Televisio näytti muutokselle immuunilta. Liikkuvan kuvan tulo nettiin on nyt riisunut tuon suojauksen. Katsojat karkaavat olo- tai tv-huoneista nopeiden yhteyksien ääreen.
Suomessa tv-maksun irtisanoneita oli vuoden alusta joulukuun alkuun mennessä yli 31 000. Uusi rysäys on luvassa ensi helmikuussa, kun kaapeliverkonkin analogiset lähetykset lakkaavat. Tv-maksukato on pantu lähes puhtaasti ontuvan digitekniikan tiliin. Se onkin pääsyy, muttei ainoa. Netin jatkuvasti kasvava sisältötarjonta on varmasti toinen.
Tähän muutokseen ovat yleisradioyhtiöt ja kaupalliset televisiot tietysti yrittäneet reagoida. Yle on siirtänyt osan ohjelmistaan Areena-palveluun joko suorina tai pod-lähetyksinä. Palvelu toimii hienosti - ja ohjaa samalla kansaa entistä laajemmin netin käyttöön.
Vaikka Areenan saavat vastedes ilmaiseksi vain tv-maksun maksaneet, se ei välttämättä Ylen taloutta pelasta. Vertailukohdan voi hakea taas painetulta puolelta: lukuisat maailman lehdet ovat kokeilleet sisältöjensä laajaa maksullisuutta mutta joutuneet siitä useimmiten luopumaan. Lukijat ovat aina lähteneet maksuja karkuun ilmaisten palvelujen ääreen.
Miksei sama koskisi myös katsojia. Youtuben kaltaisten videosivustojen ohella vasta tulossa ovat kaiken lisäksi varsinaiset netti-tv-kanavat, kuten Skype-miesten luoma Joost. Sen ohjelmatarjonta on vielä halvalla saatua höttöä, mutta tilanne voi muuttua.
Vilpittömästi pitää silti toivoa, että Yle pystyy vastedeskin tarjoamaan laatua ja luotettavuutta. Useimmiten peukalo on viime päivinäkin painanut numeroita 1 ja 2.