Yhä sy­vem­mäl­le itään

Yleinen Insinööritoimisto Oy:n eli YIT:n toimitusjohtaja Reino Hanhinen sai 1985 tehtäväkseen saneerata kaksi huonoon kuntoon ajautunutta keskisuurta rakennusyhtiötä terveen kirjoihin eli YIT:n ja Perusyhtymän. Ne päätettiin pistää yhteen. Samaan pakettiin liitettiin vielä kaksi pienempää rakennusyhtiötä Makro-Talo ja Vesto. Konsernijohtajaksi valittiin Hanhinen.

YIT miettii myös omakotitalojen rakentamista. "Tilausta on, koska ihmiset osaavat yhä vähemmän itse, mutta heillä on varallisuutta maksaa rakentamispalveluista", konsernijohtaja Reino Hanhinen sanoo.
YIT miettii myös omakotitalojen rakentamista. "Tilausta on, koska ihmiset osaavat yhä vähemmän itse, mutta heillä on varallisuutta maksaa rakentamispalveluista", konsernijohtaja Reino Hanhinen sanoo.

Yleinen Insinööritoimisto Oy:n eli YIT:n toimitusjohtaja Reino Hanhinen sai 1985 tehtäväkseen saneerata kaksi huonoon kuntoon ajautunutta keskisuurta rakennusyhtiötä terveen kirjoihin eli YIT:n ja Perusyhtymän. Ne päätettiin pistää yhteen. Samaan pakettiin liitettiin vielä kaksi pienempää rakennusyhtiötä Makro-Talo ja Vesto. Konsernijohtajaksi valittiin Hanhinen.

Tänään YIT on Suomen kannattavimpia rakennusyhtiöitä, jolla on historiansa suurin tilauskanta, liki kaksi miljardia euroa. Liikevaihto on kymmenessä vuodessa viisinkertaistunut ja kivunnut yli kolmeen miljardiin euroon.

Omistajat on pidetty tyytyväisinä, sillä YIT on viimeisen kymmenen vuoden ajan maksanut joka vuosi edellisvuotta parempaa osinkoa.

Vuosi 2004 oli YIT:n yli 90-vuotisen historian paras. Vuodesta 2005 näyttää tulevan vielä merkittävästi parempi. Ei ihme, että yhtiön pörssikurssi on noussut vuodessa 110 prosenttia.



Aika on hyvä


Suomessa asuntokauppa käy kuumana, vaikka viitekorot väreilevätkin pientä nousua. Venäjällä talous kasvaa erittäin ripeästi ja uusien asuntojen kysyntä jatkuu kovana. Ruotsissa ja Norjassakin talouskasvu on Euroopan kärkeä Suomen tavoin.

Voisiko rakennusyhtiön toimintaympäristö olla enää parempi?

"Hyvää aikaahan me elämme, mutta ei mitenkään poikkeuksellista. Suomen asuntotuotanto jatkuu pitkään nykytasollaan, vaikka pieniä korkopiikkejä voi tullakin", arvioi Hanhinen YIT:n pääkonttorissa Helsingin Käpylässä.

Työpöytä näyttää hyvin siistiltä, melkein tyhjältä, sillä eläkkeellelähtöön on enää kuukauden päivät. Hanhinen, 62, jää vielä YIT:n hallituksen luottamustoimiseksi puheenjohtajaksi.

Ainakin vuoteen 2025 saakka Suomen asuntorakentaminen säilyy melko vakaana, ja vuosittain valmistuu 30 
000 asuntoa, Hanhinen arvioi.

Toimistorakentaminen on sen sijaan vähäistä, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla toimistotiloista noin kymmenen prosenttia on tyhjillään. Kauppa kuitenkin rakentaa uusia marketteja eri puolille Suomea.

"Korkojen nousu voi tuoda pientä psykologista sävyä asuntomarkkinoille, mutta on vaikea nähdä Euroopassa tekijää, mikä nostaisi merkittävästi korkoja", arvioi Hanhinen.

Hän muistuttaa, että suomalaisten varallisuus on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana selvästi eli suomalaiset ovat rikastuneet. Suomeen on myös kasvanut ensimmäinen sukupolvi, joka perii asuntovarallisuutta vanhemmiltaan.



Ammattimiehiä riittää


Monella rakennustyömaalla, omakotirakentajista puhumattakaan, on kova pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Ei löydy riittävästi lvi-miehiä, betoniraudoittajia tai työnjohtajia. YIT on siinäkin suhteessa poikkeus.

"Politiikkanamme on, että kasvatamme itse omat työmiehemme, sen jälkeen kun he ovat valmistuneet ammattikoulusta tai ammattikorkeakoulusta. Koulutamme myös rakennusammattilaisia yhdessä Rakennusliiton ja ammattikasvatusviranomaisten kanssa. Meillä ei ole pulaa työntekijöistä", kuittaa Hanhinen.

Hän myöntää, että pieniä remontteja tekevillä yrityksillä voi olla vaikeuksia ammattitaitoisen työvoiman saannissa esimerkiksi kesäaikaan.

"Meidän valttimme ovat pitkäaikaiset työsuhteet. Suurten ikäluokkien eläkkeellelähtö on tietenkin haaste, mutta sitä se on kaikille työnantajille."

Hanhinen painottaa, että rakentaminen on paikallista toimintaa, jossa on omat hyvät puolensa. "Globalisaatio ei heitä rakennusalan työpaikkoja Kiinaan. Ne pysyvät Suomessa, kun rakentaminen ja kohteiden kunnossapito tapahtuu täällä täkäläisellä työvoimalla."

YIT toimii Suomen lisäksi seitsemässä maassa. Hanhisen mukaan hyvä työvoimatilanne näkyy myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Työntekijän ihonvärillä ei Hanhisen mukaan ole mitään merkitystä yhtiöön pääsyssä, pääasia on osaaminen. YIT haluaa tulla toimeen omillaan, siksi se ei ole juurikaan kiinnostunut vuokratyövoimasta. "Pyrimme siihen, että kaikki työntekijämme ovat omissa kirjoissamme."

YIT:n suurin suomalainen työmaa tällä hetkellä on Neste Oilin diesel-tehdas Porvoossa. YIT toimittaa sinne putket ja automatiikan. Helsingin Vuosaaren satamaprojektissa YIT on mukana Suomen pisimmän rautatietunnelin rakentamisessa. Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla YIT ei ole mukana. Muut isommat kohteet ovat asuinrakennuksia.



Kuntiin lisää kilpailua


Vielä vuosikymmen sitten suhdanteet koettelivat kovasti myös rakennusyhtiöitä: kun lama iski, myös rakentaminen lässähti. Suhdanteita tasatakseen YIT on rakentanut itselleen toista kivijalkaa huolto- ja ylläpitopalveluista. Niiden osuus koko konsernin liikevaihdosta on kivunnut jo runsaaseen kolmannekseen.

"Kiinteistötekniset palvelut kasvavat jatkossakin. Sama pätee tietoverkkoihin", arvioi Hanhinen.

YIT odottaa ja toivoo, että kunnat ja valtio avaisivat nykyistä enemmän kunnossapito- ja huoltotöitään kilpailulle.

"Ala teknistyy kaiken aikaa eikä yksittäisellä kunnalla ole tarpeeksi voimavaroja seurata teknistä kehitystä ja kouluttaa henkilökuntaansa. Silloin teknisen sektorin työt on järkevää antaa alan yritysten hoidettavaksi", esittää Hanhinen.

Tällä hetkellä YIT vastaa esimerkiksi Oulunsalossa kunnan tiestön, viheralueiden ja urheilukenttien kunnossapidosta. Menossa on jo toinen jakso. Lahdessa ja Helsingissä YIT vastaa parin kaupunginosan katuhuollosta.

YIT on mukana myös tiestön kunnossapidossa. Tällä hetkellä se harjoittaa tiestön hoitoa muun muassa Iissä. "Tieverkkojen kunnossapito on suhdanteista riippumatonta työtä, sillä ne on pidettävä aina kunnossa", muistuttaa Hanhinen.



Suomalaisuus arvossa


YIT on suomalainen rakennusyhtiö sinistä logoaan myöten, vaikka onkin alunperin ruotsalaisten vuonna 1912 Suomen suuriruhtinaskuntaan perustama tytäryhtiö. Nimi on vain suomennettu ruotsalaisen emoyhtiön Allmännä Ingenjörsbyrå -nimestä.

Omistus jakaantuu nykyään melko tarkkaan kolmeen osaan: suomalaisiin ja ulkomaisiin instituutioihin sekä yksityishenkilöihin. Jokaisella ryhmällä on noin kolmannes YIT:n osakkeista. Yksityisiä osakkeenomistajia on 9 200.

"Suomalaisuudella on meille arvoa, koska tytäryhtiötalous on lisääntynyt viime vuosina Suomessa. Kun yhtiön johto ja kehitystoiminnat sijaitsevat Suomessa, on sillä varmasti merkitystä investointeihimme Suomessa", kertoo Hanhinen.

Suomalainen omistajuus on Hanhisen mukaan hyvässä huudossa myös Ruotsissa ja Norjassa. "Kun ostimme ABB:ltä sen kunnossapitotoiminnot eli Bildings Systems'in, myyjät pitivät hyvänä, että ostaja oli suomalainen yhtiö, joka jo harjoittaa vastaavaa toimintaa."

YIT aikoo kasvaa jatkossa kymmenen prosentin vuosivauhtia eli yhtiö ei tyydy pelkkään orgaaniseen, luonnolliseen kasvuun. "Lähdemme siitä, että puolet tulee orgaanisesta kasvusta ja toinen puoli yritysostoilla", arvioi Hanhinen.

Kiinteistötekniikassa YIT:llä on vielä käyttämättömiä mahdollisuuksia Norjassa ja Tanskassa lämpö- ja vesijohtoputkitoimituksissa.

Suomessa YIT tutkii uusia avauksia vapaa-ajan rakentamisessa. Piakkoin YIT:lle valmistuu vapaa-ajan huoneistohotelli Ylläkselle. Saariselällä huoneistohotellin rakennustyöt ovat alkamassa. Hanhinen kertoo, että he tutkivat pohjoisessa myös muita tuntureita. Etelässä etsitään vesistöjen ääreltä vapaa-ajan kohteita.

YIT ei vielä rakenna omakotitaloja, mutta silläkin suunnalla YIT tutkii mahdollisuuksia, ainakin isommilla omakotialueilla. Mahdollisuuksia on, koska siellä työvoimasta on pulaa ja ihmisten oma osaaminen vähenee.