Pääkirjoitus

Ydin­voi­ma­uh­ka­pe­liä Kuo­las­sa

Kuolan ydinvoimalassa Kantalahden lähellä on neljä reaktoria, joista kaksi vanhinta on rakennettu vuosina 1973 ja 1974. Ne ovat tyyppiä VVER-440/230. Tyyppi ei ole sama kuin Tshernobylissä, mutta siihen liittyy vakavia puutteita.

Kuolan ydinvoimalassa Kantalahden lähellä on neljä reaktoria, joista kaksi vanhinta on rakennettu vuosina 1973 ja 1974. Ne ovat tyyppiä VVER-440/230. Tyyppi ei ole sama kuin Tshernobylissä, mutta siihen liittyy vakavia puutteita.

Reaktorien käyttöiäksi on määritelty 30 vuotta, mikä tuli vanhimmassa yksikössä juuri täyteen. Toukokuussa tässä reaktorissa oli kaksi häiriötilannetta. Ensin laukesi hätäsulkujärjestelmä ja reaktori pysähtyi, ilmeisesti mittauslaitteisiin tulleen vian vuoksi. Toisella kertaa inhimillinen erehdys sulki generaattorin. Kakkosreaktorissa oli häiriö maaliskuussa, jolloin muuntaja vaurioitui myrskyssä.

Kuolan voimalan 30-vuotispäiviä vietettiin 29. kesäkuuta. Juhlan kunniaksi ilmoitettiin, että ensimmäisen reaktorin käyttöikää pidennetään viisi vuotta. Jatkoaikaa valmisteltiin kevään aikana pitkällä huoltoseisokilla.

Voimalan turvallisuutta on vuosien mittaan kohennettu kansainvälisellä yhteistyöllä. Siitä huolimatta kahdesta vanhimmasta reaktorista puuttuu Suomen säteilyturvakeskuksen mukaan oleellisia turvajärjestelmiä, ja juuri niissä reaktoreissa on keväällä ollut häiriötilanteita.

Vanhimman reaktorin käyttöiän jatkaminen viidellä vuodella tarkoittaa samalla riskin pidentämistä samalla aikamäärällä. Pidennyspäätös tehtiin tilanteessa, jossa Kuolassa ei ole energiapulaa ja jossa yleensä neljästä reaktorista yksi tai kaksi pidetään poissa käytöstä.

Pohjois-Suomen kannalta asia ei ole suinkaan yhdentekevä. Vakavan ydinonnettomuuden todennäköisyys lienee vähäinen, mutta riski olisi vielä selvästi vähäisempi, jos vanhimpien reaktorien olisi todettu tulleen tiensä päähän. Myönnetty viiden vuoden jatkoaika jää toivottavasti viimeiseksi.

Ydinvoima näyttää muutenkin olevan myötätuulessa Suomen lähialueilla. Puheet Karjalaan suunniteltavasta ydinvoimalasta elävät sitkeästi. Pidemmällä ollaan Arkangelissa, jossa on käyty jo konkreettisia neuvotteluja uuden voimalan rakentamisesta.

Suomeenkin ollaan rakentamassa uutta ydinvoimalaa, ja venäläisyhtiöt pyrkivät innolla mukaan tähän urakkaan. Venäjän uusien voimaloiden turvallisuustasoa ei olekaan syytä etukäteen epäillä. Asia on toinen Kuolan reaktoreissa, jotka on rakennettu Neuvostoliiton 1970-luvun standardien mukaan. Niiden kuntoa on voitu myöhemmin selvästi kohentaa, mutta ne pysyvät yhä selvästi epäilyttävämpinä kuin uudemmat voimalat. Käyttöhenkilökunnan vastuu on suuri.

paakirjoitus@kaleva.fi