KYLLÄ.
"Ydinvoimala tuo Pyhäjoelle ja koko maakunnalle ensinnäkin työtä ja toimeentuloa useille sukupolville. Oman alueen ihmisille rakennusaikaisia työpaikkoja syntyy 7 000-8 000 henkilötyövuotta pääosin tavalliseen rakentamiseen ja palveluihin. Fennovoiman tavoitteena on käyttää rakentamisessa niin paljon suomalaisia ja alueen ihmisiä kuin on mahdollista. Pysyviä suoria työpaikkoja syntyy 400-500, kerrannaistyöpaikkoja saman verran.
Toiseksi voimalan myönteiset vaikutukset kuntatalouteen ja -palveluihin ovat mittavat. Kunnallisverot työssäkäyntialueelle ovat noin 200 miljoonaa euroa ja kiinteistöverot sijantikunnalle 140-180 miljoonaa euroa. Nämä tulevat kaikkien alueen asukkaiden hyväksi. Niillä kustannetaan terveydenhuoltoa, vanhuspalveluita, päivähoitoa, koulutus- ja kulttuuripalveluita, teknistä huoltoa sekä asuntotuotantoa. Yritystoiminta ja palvelut monipuolistuvat kasvavan kysynnän myötä.
Kolmanneksi voimalan ansiosta nuorille syntyy työtä kotiseudulle. Alueemme on kärsinyt pitkään muuttotappiosta, koska nuorille ei ole riittävästi työpaikkoja. Voimala tarvitsee nuoria osaajia, joista suuri osa jatkokoulutetaan eri tutkintopohjilta jo rakennusvaiheen aikana. Nämä työpaikat eivät karkaa Kiinaan.
Neljänneksi voimala tuo arviolta tuhat asukasta lisää lähialueelle. Tämä vahvistaa koulujen oppilaspohjaa ja turvaa niiden säilymistä. Se mahdollistaa myös muiden palveluiden monipuolistamisen.
Viidenneksi voimala lisää alueen tunnettavuutta. Pelkästään vierailukeskuksessa arvioidaan käyvän vuosittain noin 20 000 vierailijaa. Kotimainen ja kansainvälinen media tuleva olemaan kiinnostuneita uudelle paikkakunnalle rakennettavasta laitoksesta.
Kuudenneksi Hanhikiven alue sopii hyvin voimalan paikaksi. Alueen soveltuvuus on selvitetty perusteellisesti, ja viranomaisten lausuntojen mukaan esteitä sijoittamiselle ei ole.
Suojelualueet, uhanalaiset luontotyypit ja rauhoitetut kasvit on tarkoin selvitetty ja tulokset on huolellisesti huomioitu maankäytön suunnittelussa."
EI.
Ydinvoimalan myötä kunta menettäisi oman identiteettinsä ja itsenäisyytensä, sanoo Pro Hanhikivi yhdistyksen puheenjohtaja Helena Maijala Pyhäjoelta.
"Jo nyt ydinvoimavoimayhtiö ohjaa kunnan toimia. Monet asiat etenevät ydinvoimayhtiön ohjauksessa ja käskystä. Jos ydinvoimala toteutuisi, kunnassa toimittaisiin voimayhtiön ehdoilla niin kuin nykyisillä ydinvoimapaikkakunnilla.
Pienen kunnan resurssit eivät riitä hankkeen vaatimuksiin. Tämä ajaisi kuntaliitokseen, vaikka valtuustossa onkin suuri yksimielisyys siitä, että kunnan tulisi säilyä itsenäisenä.
Mahdollisen kuntaliitoksen myötä hyödyt, kuten kiinteistöverotulot, menisivät isompaan kassaan. Haitat jäisivät meille. Pyhäjoen kunta ei tarvitse ydinvoimalaa.
Talous on kunnossa. Viime vuonna on rakennettu biolämpölaitos ja kaukolämpöverkko, on aloitettu uuden urheilukentän rakentaminen sekä päiväkodin ja ryhmäperhepäiväkodin remontti. Tulos oli plussalla reilut 500?000 euroa ja sijoituksia noin 7miljoonaa, hankerahoitusta ja avustusta tosin saatiin projekteihin.
Ydinvoimalan tulo vaatii siirtoyhteyksien vahvistamista ja uusien rakentamista, koska suurin sähkön tarve on Etelä-Suomessa. Teollisuuden energiatarpeen perustelut ontuvat, lisäydinvoimalla tähdätään sähkön vientiin.
Hankkeella on myös suoranaisia esteitä: Alue, jota Fennovoima havittelee, on suojeltavaksi määriteltyä; Hanhikiven alueella on EU:n luonto-, lintu- ja vesipuitedirektiivin mukaisia lajeja.
Se on edustava yhtenäisenä säilynyt maankohoamisrannikon sukkessiometsäsarjojen luontotyypin alue, jollaisen suojelusta Suomella on EU:ssa erityisvastuu. Alue on myös matalaa rakentamisen ja jäähdytysvesien vaikutusten kannalta.
Periaatepäätöstä hakiessa ydinvoimayhtiön pitäisi osoittaa, että sillä on hallinta maa-alueisiin ja loppusijoitus ratkaistu. Fennovoima ei kuitenkaan hallitse tarvitsemiaan maa- ja vesialueita, eikä se voi osoittaa, minne se sijoittaa lopullisesti ydinjätteensä. Jäisivätkö ne Pyhäjoelle?
Kestävän energian ratkaisut tuottavat enemmän työpaikkoja nimenomaan hajasijoitetutusti; ydinvoima lyhyen piikin, huumaavan ruiskeen."
