Ruotsin luopuminen ydinvoimasta kokonaan vuoteen 2010 mennessä tarjoaa Suomelle hyvän mahdollisuuden sähkönvientiin. Voisiko energianviennistä tulla Suomelle uusi sampo, uusi Nokia?
Euran Olkiluotoon rakennetaan parhaillaan Teollisuuden Voimalle TVO:lle viidettä ydinreaktoria. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT:n toimialajohtaja Mikko Kara esitteli äskettäin, että Suomen kannattaisi rakentaa saman tien kuudeskin ydinreaktori.
Kara perusteli esitystään sillä, että Kioton ilmastosopimus asettaa jo ensi vuonna tiukat rajat fossiilisten polttoaineiden, kuten kivihiilen, käytölle energiantuotannossa.
Biopolttoaineiden käytön lisääminen ei pelasta Suomea ilmastosopimuksen maksumiehen roolista, koska Suomi tuottaa jo nyt suhteessa muihin maihin ison osan energiastaan biopolttoaineilla, kuten puulla, hakkeella ja turpeella. Puhtainta ja saasteettominta energiaa on vesivoima.
Viimeksi Ruotsin sähköalan etujärjestön Svensk Energin toimitusjohtaja Bo Källstrand arvosteli maansa hallitusta jyrkin sanoin suhtautumisesta energiantuotantoon. "Voimmeko ylipäätään saada uusia voimalaitoksia Ruotsiin?", kyseli Källstrand.
Ydinvoimaloiden sulkemispäätöksen lisäksi Ruotsin hallitus on päättänyt, että se ei suosi kotimaista sähköntuotantoa.
"Meillä ei ole nyt vireillä minkäänlaista hanketta kuudennen ydinreaktorin rakentamiseksi. Nyt keskitymme täysin viidennen reaktorin rakentamiseen, jonka pitää käynnistyä viiden vuoden kuluttua 2009", kertoo Pohjolan Voima Oy:n toimitusjohtaja Timo Rajala.
Pohjolan Voima on TVO:n suurin omistaja 56,8 prosentin osuudellaan.
Ydinvoimapallo
poliitikkojen käsissä
Rajala sanoo, että ydinvoiman lisärakentaminen on täysin kiinni Suomen poliitikoista eli hallituksesta ja eduskunnasta.
Kara kertoi ideoitaan ydinvoiman lisärakentamisesta pari viikkoa sitten kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkariselle (kesk.), joka ei ottanut kantaa esitykseen, vaan heitti pallon TVO:n suuntaan.
"Hallituksen suunnasta pitää ensin tulla selvä signaali, tahtotila, että kuudes ydinreaktori olisi mahdollinen Suomessa", painottaa Rajala.
Hän muistuttaa, että uuden ydinreaktorin suunnittelu on hyvin kallista työtä. Nykyisen viidennen ydinreaktorin monipolviseen ja pitkään lupaprosessiin kului noin 30 miljoonaa euroa.
Vuonna 1993 TVO käytti lupaprosessiin ja suunnitteluun peräti 50 miljoonaa euroa. Miljardien urakka oli lopulta enää kiinni eduskunnan napinpainalluksista.
Ydinvoiman lisärakentaminen kaatui keskustan kansanedustajan, nykyisen pääministerin Matti Vanhasen kielteiseen ponsiesitykseen.
"Siihen meni kymmenen vuotta sitten niin paljon rahaa hukkaan, että se opetti hyvin paljon", muistelee Rajala.
Kuudeskaan reaktori
ei riittäisi Suomelle
Rajala kertoo, että vaikka Suomeen rakennettaisiin kuudeskin ydinreaktori, ei senkään tuottama sähkö riittäisi tyydyttämään Suomen koko energiantarvetta.
"Vuoteen 2020 mennessä meiltä poistuu käytöstä useita vanhoja kivihiililaitoksia, joiden mukana menee 3 000 megawattia. Suomessahan uutta voimantuotantoa on 1980-luvun jälkeen rakennettu vain länsirannikolle, kun sinne pystytettiin Meri-Porin voimalaitos."
Suomi joutuu Rajalan mukaan ostamaan ulkomailta sähköä pitkälle tulevaisuuteen.
Nykyään Suomi kuluttaa vuodessa 85 terawattituntia, josta noin kymmenen prosenttia tulee Venäjältä.
Rajala hymähtelee energian vienti-ideoille Ruotsiin. "Ruotsissa olisi kyllä hyvä bisnes, mutta me lähdemme kotimaisista tarpeista emmekä Suomen vientitarpeista. Ei me saada energiasta uutta Nokiaa."
Ruotsissa oli enimmillään käytössä 12 ydinreaktoria, mutta Barsebäckin reaktoreiden sulkemisten jälkeen käytössä on enää kymmenen.
Rajalan mukaan jäljelle jääneet reaktorit tuottavat modernisointien ja tehonkorotusten jälkeen enemmän sähköä kuin silloin 25 vuotta sitten, kun ydinvoimasta päätettiin luopua.