Suhtautuminen ydinvoiman lisärakentamiseen ei sisältynyt Sipilän puolueille esittämiin kysymyksiin.
Asia nousee esille tulevalla hallituskaudella, sillä Loviisan ydinreaktorit tulevat käyttöikänsä loppuun, ja jollain ne on korvattava.
Hallitustunnustelija Juha Sipilän (kesk.) viime viikolla puolueille jättämästä, varsin kattavasta kysymyslistasta puuttui yksi iso asia: puolueiden näkemysten kartoittaminen ydinvoiman mahdolliseen lisärakentamiseen.
Sipilä perusteli kysymyksen poisjääntiä arvoituksellisesti sanomalla, ettei sitä tarvinnut tehdä, koska siihen liittyvät vastaukset olivat jo tiedossa. Sen enempää hän ei asiaa avannut.
Sipilän pyörittelystä on jo ehditty tehdä monenlaisia johtopäätöksiä. Sen perusteella, mitä Sipilä on tähän mennessä sanonut ydinvoimasta Pyhäjoelle suunnitellun hankkeen etenemiselle ei panna esteitä ja neljäs reaktori Olkiluotoonkin on mahdollinen alkuperäissuunnitelmien mukaisesti.
Iso kysymys on, miten käy viime jaossa näppejään nuolemaan jääneelle Fortumille. Sen kaksi Loviisan-laitosta ovat tulossa käyttöikänsä päätepisteeseen ensi vuosikymmenellä. Mikäli poistuvat reaktorit aiotaan korvata uusilla ydinvoimaloilla, niiden uusimiseen pitäisi saada luvat jo tällä hallituskaudella.
Kokonaan paitsi ydinvoimasta Fortum ei jää. Sillä on 15 prosentin osuus Fennovoiman Pyhäjoen voimalahankkeesta. Itse asiassa Fortumin mukaantulo viime vuoden lopulla oli ratkaiseva tekijä hankkeen hengissä pysymiselle. Fortum täytti ydinvoimalalle asetetun kotimaisuusasteen.
Sipilä on puolueensa keskustan linjan mukaisesti näyttänyt vihreää valoa vielä Fennovoimalle, mutta punaista tai vähintäänkin keltaista valoa muille ydinvoimala-aikomuksille.
Ydinvoiman sijaan Sipilä tarjoaa hajautettua sähköntuotantoa, johon liittyy keskeisenä osana uusiutuvien kotimaisten energialähteiden kehittäminen. Tämä tukee keskustan poliittisia tavoitteita yrittää pitää yllä elinmahdollisuuksia harvaan asutulla maaseudulla.
Ydinvoiman tulevaisuus saattaa ratketa luonnostaan sen taloudelliseen kannattavuuteen. Vaikka itse energiantuotanto on edullista, rakentamiskulut ovat nousseet valtaviksi jatkuvasti kiristyneiden turvallisuusvaatimusten vuoksi.
Kuvaavaa on, että Ruotsissa valtion omistama energiayhtiö Vattenfall on aikaistamassa kahden Ringhalsin ydinvoimalan reaktorin sulkemista. Näillä näkymin ne ajetaan alas vielä tällä vuosikymmenellä, kun alkuperäisaikataulun mukaan näin piti tehdä vuoden 2025 paikkeilla. Ja mikä merkittävintä, syy aikaistamiseen on taloudellinen.
Markkinaolosuhteet ovat Vattenfallin mukaan muuttuneet niin merkittävästi, ettei ydinvoimaloiden pyörittäminen kannata. Vattenfallissa otaksutaan sähkön hinnan pysyvän alhaalla lähivuosina.
Energiaratkaisuja ei tehdä muutaman vuoden sihdillä, vaan kysymys on kymmenien vuosien investoinneista. Juuri nyt eletään tilanteessa, jossa on poikkeuksellisen vaikea arvioida kehitystä pitkällä aikavälillä.
Energiatehokkuus kasvaa vauhdilla. Samoin monet nyt vielä pienimuotoiset uudistuvaan energiaan perustuvat ratkaisut kehittyvät harppauksen omaisin askelin.