Pyhäjoen ydinvoimala ei luo kovin paljon uusia työpaikkoja tai anna taloudellista lisävirtaa Pohjois-Pohjanmaalle. Vaikutus olisi suurin piirtein saman verran kuin valjastettujen jokiemme voimalaitoksilla, joissa äärimmäisen automatisoinnin toteuduttua ei työskentele enää juuri ketään.
Tällaista vähättelyä on kuultu koko ajan, kun ydinvoimalahanke on ollut esillä. Totuus on aivan muuta.
Viimeistään nyt on konkreettisesti tullut selväksi, että voimalalla on valtava vaikutus koko Pohjois-Pohjanmaalle. Valmiina laitoksen arvioidaan työllistävän viitisensataa ihmistä, joista suurin osa Pyhäjoella. Lisäksi erilaisissa oheispalveluissa tulee työskentelemään satoja.
Työmaan väkimäärä Hanhikivellä on jo nyt hämmästyttävän suuri, vaikka itse voimalan rakentamisluvan myöntäminen on parin, kolmen vuoden päässä.
Eri firmojen palveluksessa Hanhikiven alueen rakentamistöissä työskentelee vuoroissa parisataa työntekijää. Fennovoiman palveluksessa on jo 260 työntekijää, joista tosin vasta 12 työskentelee Pyhäjoella.
Vauhti kiihtyy, sillä lähiaikoina voimala-alueelle on nousemassa parikymmentä rakennusta.
Työpaikat eivät tule vain voimalan lähialueille tai Helsinkiin. Suurimpia hyötyjiä on Oulu, jossa yritykset saavat voimalasta lisää kasvua ja myös uusia yrityksiä syntyy.
Kerrannaisvaikutukset ovat merkittäviä. Hotelliyöpymiset ovat seudulla kasvaneet ja asuntojen kysyntä pamahtanut nousuun. Tyhjillään vuokralaisia odottaneet teollisuushallit ovat alkaneet täyttyä.
Pyhäjoen voimalan rakentamisen tarpeettomuutta on perusteltu ihan korkea-arvoiselta Aalto-yliopistotasolta lähtien sillä, että nykyisellään sähkön hinta on alhainen, koska sitä on saatavilla riittävästi.
Ontuva peruste. Voimala valmistuu vasta vajaan kymmenen vuoden päästä, jolloin sähkön hinta ja saatavuus ovat takuulla ihan toista kuin nyt.
Kesän sekoilufarssi Fennovoiman omistuksesta löi lommoja hankkeeseen mutta ei pysäyttänyt sitä. Monen sitoutumattomankin median uutisoinnista oli havaittavissa vahingoniloa ja tarkoitushakuista epäkohtien etsintää. Samaa ilkkuvaa sävyä etelän toimittajien jutuissa olisi tuskin ollut, jos kyseessä olisi ollut muu hanke kuin Pohjois-Suomeen tuleva ydinvoimala.
Ehkä kyseessä oli vilpitön skuupin metsästys. Tai sitten meissä toimittajissa on monia ydinvoiman ja erityisesti Pyhäjoen ydinvoimalan rakentamisen vastustajia.
Erikoista, että Oulun ja Helsingin kaltaisissa kaupungeissa on vasta nyt herätty kivihiilineutraaliuden tavoittelemiseen. Energian käytössämme sen osuus on ollut aivan
liian suuri. Kivihiilen käytön poistaminen kokonaan maamme energiakartalta olisi pitänyt olla ykköstavoite vuosikausia.
Helsingin keskustassa jököttävä hiilivuori näkyy usein tv-uutisissa ja elokuvissa. Se kuvastaa cityvihreyden todellisia kasvoja, joihin ydinvoima ei sovi.
Ydinvoiman vastustajat ovat kovimpia ilmastomuutoksen edistäjiä. Suu pajattaa hienoja korulauseita kasvihuonepäästöjen vähentämisen tärkeydestä, mutta yhtään tekoa asioiden parantamiseksi ei tule.
Tästä vuodesta tulee kaikkien aikojen lämpimin, ja ensi vuodesta pelätään tulevan vielä lämpimämmän. Jotakin siis tarvitsee tehdä, ei pelkästään puhua.
Ydinvoiman rakentaminen on yksi teko lämpenemisen hidastamiseksi siihen asti kunnes muut päästöttömät energiamuodot ehtivät edelle. Sitten se joutaa romukoppaan, ei aikaisemmin.
Kolumni