Fennovoima Oy ilmoittaa aivan näinä päivinä jatkoselvittelyihin pääsevät uuden ydinvoimalan sijoitusvaihtoehdot. Pohjoisessa metsästetään tosissaan isoa saalista, mutta uusi voimayhtiö ei usko, eikä halua kuntien keskinäistä kilpalaulantaa energiajätistä.
"Me emme kilpailuta kuntia keskenään, ja olemmekin hyvin tarkkoja prosessin etenemisestä. Meillä on puhtaat jauhot pussissa", Fennovoiman toimitusjohtaja Tapio Saarenpää vakuuttaa.
Kilpalaulannan kaltaista tilannetta ei Saarenpään mukaan olekaan syntynyt. Ydinvoimala on sen verran kookas paketti, että Saarenpääkin toivoo seudullisesti hyvää henkeä ja yhteistyötä asian ympärillä.
Takavuosina kunnat kilpailivat verissä päin yrityksistä, ja lupasivat pienehköllekin tulokkaalle maat, mannut ja toimitilat. Simon kunnanjohtaja Esko Tavia on varma, ettei nyt tule menneiden aikojen kyynärpääkahinoita. Kala on niin jytky, etteivät siinä pienen uistelijan vehkeet kestä.
Lämpimiä nahkiaisia
ja myönteistä mieltä
"Me pystymme tarjoamaan vain lämpimiä nahkiaisia ja ydinvoimamyönteisen vastaanoton. Kunnalla ei ole tonttia tarjolla, se on toimijan ja maanomistajan asia. Kyse on 2-3 miljardin kokonaishankkeesta, siinä ei kunnan postimerkkirahoilla ole kamalan paljon merkitystä", Tavia sanailee.
Simo on ollut innokas tarjokas ydinvoimalapaikkakunnaksi. Sillä on neljä sijoitusvaihtoehtoa reaktorin paikaksi: Karsikko, Karsikon kärjessä sijaitseva Laitakari sekä Montajan ja Tiurasen saaret. Tavia on käynyt Fennovoiman asiantuntijoiden kanssa kaikissa pisteissä.
Maanantaina kunta ja Fennovoima järjestävät kunnan aloitteesta yleisötilaisuuden. Tiistaina sama toistuu Pyhäjoella, jossa kunta on niin ikään ollut tilaisuuden kokoonkutsujana. Aktiivisuus lämmittää ydinvoimalan valmistelijoita, sillä ilman kunnan myötävaikutusta ei paikkakunnalle kannata tyrkyttäytyä.
"Yleisötilaisuus ei ole kannanotto Simon tai Pyhäjoen puolesta eikä niitä vastaan", syyskuun alussa Fennovoiman yhteiskuntasuhteiden johtajana aloittava Pasi Natri kertoo.
Saarenpään mukaan yhtiö on liikkeellä niissä kunnissa, joissa se on alustavasti toivotettu tervetulleeksi. Simossa valtuusto oli erityisen suopea ajatukselle.
Kansalaiskeskustelu pyörähtämässä käyntiin
Kesän aikana Fennovoima on asiantuntijaorganisaatioineen tutkinut noin kymmenellä paikkakunnalla kolmisenkymmentä mahdollista voimalan sijoituspaikkaa. Kakkosvaiheessa jäljelle jää ehkä kolmannes paikkavaihtoehdoista. Silloin alkavat myös voimayhtiön yleisötilaisuuskierrokset pyöriä.
"Toivottavasti lokakuussa pääsemme ilmoittamaan ne paikkakunnat, joihin haluaisimme tehdä ympäristövaikutusten arvioinnin (yva)", Natri selvittää etenemistä. Useamman vuoden kestävässä yva-vaiheessa rullaa myös lakisääteinen kansalaiskeskustelu ennen periaatepäätöshakemuksen jättämistä.
"Jokunen kriittinenkin äänenpaino on tullut esille siellä täällä, mutta olemme vasta tien alussa", Saarenpää kertoo.
Fennovoimalla ei Saarenpään mukaan ole suosikkeja ydinvoimalapaikkakunnaksi, eikä Loviisa nykyisenä ydinvoimapaikkakuntana ole kiistattomasti edellä muita.
"Olemme uusi toimija. Meidän suunnittelun lähtökohtana ei ole hyödyntää siellä olevia rakenteita ja laitoksia. Tästä tulee riippumaton yksikkö."
Fennovoiman tavoitteena on viedä prosessi läpi mahdollisimman nopealla aikataululla. Saarenpää myöntää, että lupavaihe ottaa tietyn ajan ja sisältää epävarmuuksia. Nopeimmillaan ydinsähköä tuottava laitos olisi toiminnassa 2016-2018.