Ydinvoiman vastustajia on sanottu tunteen voimalla eläviksi ja siihen myönteisesti suhtautuvia järjellä ajatteleviksi. Tätä ajatusmallia on arvosteltu sovinistiseksi, sillä tunne edellä liihottelu on liitetty helpommin naisiin ja järkiperäisyyteen pyrkiminen miehiin.
Ei pidä paikkansa. Miehet ajattelevat tunteella siinä missä naiset järjellä ja päinvastoin.
On kuitenkin totta, että ydinvoiman vastustaminen on tunteeseen perustuva, lähes uskontoon ja pelotteluun verrattava aate. Se tuli jälleen huomattua keskustelusta, jota käytiin ennen ja jälkeen, kun Fennovoima päätti tulevan ydinvoimalansa sijoituspaikaksi Pyhäjoen Hanhikiven toista kuukautta sitten.
Suurin vastustus näyttää olevan taikauskoon verrattava pelko säteilevästä laitoksesta. Enemmän kuin paikkakuntalaisia oikeasti pelottaa, ulkopuoliset koettavat pelotella voimalan vaarallisuudella. Enemmistö Pyhäjoen ja Simon asukkaista suhtautui myönteisesti hankkeeseen, kun valintaa ei ollut vielä tehty.
Kiihkon melskeessä monelta unohtuu, että Suomeen on rakennettu useita ydinvoimaloita, joiden liepeillä on paljon asutusta. Ne eivät säteile ympäristöön eivätkä sairastuta ihmisiä.
Ensivastustuksen jälkeen Loviisassa ja Eurajoella alettiin elää rauhaisaa rinnakkaiseloa ydintötteröiden kanssa. Kaikki neljä reaktoria on otettu käyttöön noin 30 vuotta sitten.
Ydinvoimaloiden turvallisuuteen on totta kai kiinnitettävä koko ajan entistä enemmän huomiota. Sekä rakenteilla oleviin että suunniteltaviin voimaloihin on voitava luottaa ja samoin tietysti jo toimiviin laitoksiin.
Hanhikiven ympärillä käydystä keskustelusta on ollut huvittavaa huomata, miten aikaisemmin surkeasta rääseiköstä, rumasta jättömaa-alueesta, onkin yhtäkkiä tullut suojeltava, arvokas luontokohde.
Kukaan ei ollut kuullutkaan mahtavasta Hanhikivestä ennen kuin se huomattiin mahdolliseksi sijoituspaikaksi ydinvoimalalle.
Tätä seuratessa eivät luonnonsuojelujärjestöjen uskottavuuspisteet nouse.
Räjähtäviä voimaloita maalailevan pelon lietsonnan ohella ydinvoiman vastustajat syyllistävät, että millaisen tulevaisuuden jätämme jälkeemme, kun tuotamme pitkiä aikoja vaarallisena pysyvää ydinjätettä.
Millaisen tulevaisuuden nämä syyllistäjät haluavat jättää jälkeensä maailmassa, jossa on ilmaston lämpenemisen takia jo nyt entistä hankalampaa elää? Ilman ydinvoimaa maapallon lämpötila nousee entistä nopeammin.
Ilmastonmuutoksen tulosta ovat tämä luonnottoman lämmin syksy sekä päivittäin maailmalla riehuvat tappavat tulvat ja myrskyt. Sen hidastaminen olisi nyt kaikkein tärkeintä. Pysäyttäminen on jo mahdotonta.
Energian säästöstä ja uusiutuvan energian lisäyksestä ydinvoiman tilalle voidaan jauhaa maailman tappiin. Uusiutuvien valtaisa lisäys ei ole vielä realistinen vaihtoehto. Energian kulutuksen vähentäminen olisi järkevintä, mutta sekin on aika toivotonta.
Niin kauan kun ei löydy merkittävää päästötöntä korvaajaa, ydinvoima on monesta pahasta paras vaihtoehto.
Monellekaan ydinvoimaan myönteisesti suhtautuvalle asia ei ole kiihkeä arvokysymys. Eihän ydinvoimaa tietenkään ole mitään syytä rakastaa. Uraani ei ole uusiutuva luonnonvara, mikä aiheuttaa omat rajoituksensa. Se joutaa sivuun, kun sen aika on.
On syytä muistaa, että Pyhäjoen laitos toteutuessaan aikanaan tuo tänne Pohjois-Suomeen monenlaista hyvää. Se luo valtavan määrän uusia työpaikkoja ja piristää kovasti elinkeinoelämää.
Ei ollut kokonaisuuden kannalta valtavaa merkitystä, kumpaan paikkaan voimala päätettiin sijoittaa. Tärkeintä oli, että asia menee nyt eteenpäin. Kunhan vastustajat eivät onnistu heittelemään enää tarpeettomasti kapuloita rattaisiin.