Helsinki Ydinvoiman lisärakentamisen työllisyysvaikutuksista käytiin eduskunnan ydinvoimakeskustelussa keskiviikkona tiukkaa sanailua. Kauppa- teollisuusministeri Sinikka Mönkärettä (sd.) syytettiin pelottelevan perusteollisuuden työpaikkojen häviämisellä.
SDP:n Susanna Huovinen hiiltyi puheista, että ydinvoiman vastustajat olisivat tuhoamassa suomalaista perusteollisuutta.
Täällä annetaan ymmärtää, että ilman lisäydinvoimaa nämä tärkeät teolliset työpaikat olisivat uhattuina. Täsmälleen tätä samaa perustelua käytettiin yhdeksän vuotta sitten tässä salissa, ja mitä on tapahtunut? Suomi on maailman kilpailukykyisin maa, Huovinen korosti.
Mönkäre kiisti pelottelut ja painotti, että energiavaltaisella perusteollisuudella on Suomessa erittäin tärkeä merkitys myös välillisesti, enemmän kuin suoraan. Hän kertoi, että energiavaltaisessa prosessiteollisuudessa työskentelee reilut 100 000.
Tämän teollisuuden kilpailukyky vaikuttaa monen muun suomalaisen teollisuus- ja palveluyrityksen menestykseen, Mönkäre sanoi. Energian hinta on hänen mukaansa merkittävämpi kilpailutekijä kuin esimerkiksi verotus.
Ympäristöministeri Satu Hassi (vihr.) muistutti, että 1990-luvulla valtaosa uusista työpaikkoja syntyi vähän energiaa kuluttavaan korkean tekniikan teollisuuteen. Hassin mielestä ydinvoiman lisärakentaminen vähentää uusiutuvan energian käytön määrää.
Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen vertasi tilannetta supermarketin rakentamiseen kyläkaupan viereen. Kuten arkielämästä tiedämme, tuettukaan kyläkauppa ei kannata marketin vieressä, hän sanoi.
Uusiutuvalla energiatuotannolla on keskustan Tytti Isohookana-Asunmaan mukaan mahdollisuus saada hajautettuja työpaikkoja kymmeniä tuhansia eri puolille Suomea. Hän kertoi, että viides ydinvoimala tuottaa vain 100 työpaikkaa.
Puu ja turve - aluepoliittisesti tärkeitä
SDP:n Mikko Elo painottii, että uusiutuvia energialähteitä joudutaan tukemaan yhteiskunnan varoin. Vasemmistoliiton Matti Kangas arvioi, että ydinvoiman rakentaminen vapauttaa voimavaroja muun muassa puun ja turpeen käyttöön, jotka ovat aluepoliittisesti tärkeitä.
Vihreiden Erkki Pulliainen korosti, että uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiamalli työllistää hajautetusti enemmän kuin ydinvoimala. Hän hehkutti, että Suomi on viljava maa. Me voimme luoda tänne niin halutessa todelliset uusiutuvien energialähteiden markkinat ja niihin olennaisesti kytkeytyvän logistiikan.
Jos viides ydinvoimala saa periaatteellisen siunauksen, entinen kikkailu jatkuu ja todellisia markkinoita uusiutuville energianlähteille ei muodostu, Pulliainen arvioi.
Maa- ja metsätalousministeri Raimo Tammilehto (sit.) vakuutti, ettei uusiutuvaa energiaa unohdeta ydinvoiman lisärakentamisen vuoksi. Hän ennusti, että metsäjätteen ja pienpuun käyttö voidaan pitkällä tähtäyksellä kaksinkertaistaa.
Keskustan Kyösti Karjula totesi, että energiavaltainen teollisuus on merkittävä työllistäjä. Hän kysyi, pystymmekö korvaamaan perusteollisuuden työpaikat uusituvilla energiamuodoilla.
Työllisyyden kannalta ylivoimaisesti paras ratkaisu vasemmistoliiton Unto Valppaan mielestä on hajautettu kotimainen energiantuotantomalli. Tämä malli on erityisesti Pohjois-Suomelle paras, koska se luo paljon uusia työpaikkoja. Niitä syntyy raaka-aineen keruun, kuljetusten ja tuotantolaitosten rakentamisen myötä.
Keskustan Antti Rantakangas palautti mieliin bioenergiayhdistyksen Finbion lausunnon, jonka mukaan ydinvoimaratkaisu edistää parhaiten myös biopolttoaenergian käyttöä.
Perusvoimaksi ei riitä uusiutuva energia
Uusiutuva energia ei Mönkäreen mielestä valitettavasti riitä Suomessa perusvoimaksi. Hän kertoi, että Suomi on jo nyt eurooppalainen edelläkävijä uusiutuvan energiankäytössä. Meidän taaksemme jäävät sellaiset maat kuin Saksa ja Tanska, jotka mielletään uusituvan energian esimerkkimaiksi.
Hassi ihmetytti. että energiakeskustelussa käsitellään vähän niitä keinoja, joita moderni markkinatalous mahdollistaa muun muassa uusiutuvan energian edistämiseksi.Hän kertoi, että maailmassa uusitutuvaa energiaa käyttävä teknologia kasvaa jopa nopeammin kuin tietoliikenneteknologia.
Keskustan Inkeri Kerola kuvaili, että pienen ihmisen energiatarpeita palvelevat maan päältä löytyvät energialähteet. Mutta ne eivät ole vielä vakavasti otettavia vaihtoehtoja perusenergian turvaajina esimeriksi teollisuudessa.
Tammilehto kauhisteli tuulimyllyjä
Tammilehto paljasti kauhulla ajatelleensa tuulienergian lisäämistä. Hänen mielestään olisi rannoilla olevat tuulimyllyt olisivat kamalaa katseltavaa.
Hassi kertoi, että matalikoille merelle voitaisiin rakentaa tuulivoimaa 350 neliökilometriä yhteensä tuulipuistoa. Tällä tuulipuistokokonaisuudella saataisiin toteutettua sama sähkösäästömäärä kuin 1 000 megawatin ydinvoimalaitoksella
Keskustan Juha Korkeoja kertoi, että Suomessa on kasvatettu ydinvoimatuotantoa 20 prosenttia vuoden 1993 kielteisen ydinvoimapäätöksen jälkeen. Tosiasia on se, että meille rakennettiin ikään kuin viides yksikkö tämän päätöksen jälkeen.
Hassi myönsi, että nykyisten ydinvoimaloiden tehoja on korotettu. Hän korosti, että nyt ehdotetun viidennen ydinreaktorin osalta kysymys eri suuruusluokasta kuin 1990-luvun tehonkorotukset olivat.
Eduskunta keskusteli ydinvoimasta keskiviikkona lähes neljätoista tuntia. Keskustelu on tarkoitus viedä päätökseen torstain ja perjantain välisenä yönä. Lisäydinvoiman kohtalo ratkeaa äänestyksessä perjantaina.