HELSINKI Ydinvoimalupien pudotuspeli huipentuu huhtikuussa, kun hallitus tekee periaatepäätökset Fennovoiman, Fortumin ja Teollisuuden Voiman hakemusten kohtalosta. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) on ilmoittanut tuovansa energiayhtiöiden anomukset valtioneuvoston päätettäväksi torstaina 8. huhtikuuta.
Fennovoima on vankistanut ennakkosuosikin asemaansa kyselyissä, joita on tehty poliitikoille talven kuluessa. Fennovoiman ehdoton valtti on aluepolitiikka, sillä yhtiö lupaa rakentaa atomimyllynsä joko Lapin Simoon tai Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjoelle.
Fennovoima kehuu tuovansa sähkömarkkinoille myös lisää kilpailua. Fennovoima laajentaisi ydinvoimaa omistavien kaupunkien lukumäärää ja tekisi ydinvoiman omistajia myös osuuskauppaväestä.
Teollisuuden Voiman valtit selviävät koko sivun ilmoituksista, joita on nähty viime päivien lehdissä.
Ilmoituksissa TVO tarjoaa kansanedustajille risupakettia tai paremminkin hakepakettia, jota ei yhtiön mukaan voi ohittaa. TVO haluaa viestittää, että se on investoinut ja aikoo edelleen investoida ylivoimaisesti eniten uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen.
Ilmoituksessa ei suoraan sanota, että EU:n velvoittamaa uusiutuvan energian lisäystä on erittäin vaikea saavuttaa ilman TVO:n taustalla olevien metsäyhtiöiden investointeja esimerkiksi uusiin sähköä paljon kuluttaviin biodieseljalostamoihin.
Fortumin merkittävin etu kisassa lienee se, että yhtiön enemmistöomistaja on valtio. Fortum voi luottaa, että pääomistaja valtio haluaa varmistaa osinkotulot myös tulevaisuudessa ja huolehtii näin yhtiön edellytyksistä tehdä hyvää tulosta.
Yksi tai
kaksi lupaa
Hallituspuolueista kokoomus antaisi luvan kaikille kolmelle hakijalle. Ydinvoimapäätöksen esittelevän ministeri Pekkarisen on tulkittu kannattavan vain yhtä lupaa.
Vihreiden eduskuntaryhmässä kaikki vastustavat ydinvoiman lisäystä. Muissa hallituspuolueissa kokoomuksessa, keskustassa ja Rkp:ssa kirjo on laaja ydinvoiman vastustajista kolmen luvan kannattajiin.
Käytännössä lupien määrästä sopivat kokoomus ja keskusta. Kolmeen lupaan tuskin kukaan uskoo enää edes kokoomuksessa tai hakijoiden joukossa.
Jos lupa myönnetään vain yhdelle, Fennovoimaa on vaikea sivuuttaa.
Tärkeä ratkaisija on kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen. Haluaako hän katsella sivusta, kun kaikki sujuu keskustan puheenjohtajuutta tavoittelevan Pekkarisen käsikirjoituksen mukaan? Yksi lupa ja voimala nousee keskustan ydinalueelle pohjoiseen Suomeen Simoon tai Pyhäjoelle.
Kaksi lupaa näyttäisi kypsältä poliittiselta kompromissilta, eikä kummankaan suuren hallituspuolueen selkävoitolta.
Päätöksiä myös
ensi vaalikaudelle
Jos hallitus päättää esittää eduskunnalle kahta myönteistä periaatepäätöstä, hallitus punnitsee, annetaanko Fennovoiman lisäksi palkinto Fortumille vai TVO:lle.
Pekkarinen on todennut, ettei nykyhallitus päätä vanhojen ydinvoimaloiden korvaamisesta. Hän on lisäksi korostanut, että myös seuraaville hallituksille ja eduskunnille pitää jättää mahdollisuus tehdä päätöksiä seuraavien vuosikymmenten energiapolitiikasta.
Fortum on perustellut hakemustaan Loviisan ydinreaktorien uusimisilla. Loviisan reaktorien toimiluvat päättyvät 2027 ja 2030.
Pekkarisen puheita voi tulkita niin, että Fortumin luvan aika ei ole vielä. Kysyttäessä Pekkarinen tosin on vastannut, että hänen puheistaan on turha yrittää vetää sellaista johtopäätöstä.
TVO:n osuuksia
fennovoimalaisille
Viime vuoden lopulla keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli esitti, että energiayhtiöt pohtisivat mahdollisuutta yhdistää hakemuksia, koska kaikille kolmelle hakijalle ei lupaa heru.
Ajatus ei ollut uusi, sillä yhteisiin hakemuksiin yhtiöitä on kannustanut aiemmin myös Pekkarinen.
Kokoomuksessa ei lupien yhdistämistä ole nähty tarpeellisena. Valtion omistajapolitiikasta vastaava puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) torjuikin Kallin pohdinnan välittömästi. Häkämiehen vastaus oli odotettu, koska puolue haluaa luvat kaikille kolmelle hakijalle.
Kaikki kolme energiayhtiötä vakuuttavat edelleen keskittyvänsä omaan hakemukseensa. Taustalla keskustelu seuraavista siirroista on kuitenkin kiihtynyt ratkaisuhetkien lähestyessä.
Jos Fennovoima ja TVO saavat kumpikin luvan, kahden reaktorin samanaikaista rakentamista ei pidetä todennäköisenä.
Kahteen noin 6-7 miljardin euron työmaahan rahojen ja ihmisten haaliminen olisi vaikeaa. Silloin kaupankäynti Fennovoiman ja TVO:n osakkaiden kesken voisi alkaa.
Fennovoiman lupaa on perusteltu metallinjalostajien Outokummun ja Rautaruukin sähköntarpeella. Fennovoiman voimalaa nopeammin Outokumpu ja Rautaruukki saisivat ydinsähköä, jos TVO:n osakkaat myisivät osuuksia rakenteilla olevasta Olkiluodon kolmannesta voimalasta.
Lisää osuuksia Fennovoiman osakkaille voitaisiin kaupata Olkiluodon neljännestä voimalasta.
TVO:ssa myyjänä voisi olla UPM tai mahdollisesti Fortum, jos Fortum saisi luvan rakentaa oman voimalan Loviisaan.
UPM:llä olisi Olkiluodon neljännen reaktorin valmistuttua ydinvoimaa jo noin 1 500 megawattia eli paljon yli metsäyhtiön oman tarpeen. Outokummun osuus Fennovoimasta on noin 150 megawattia ja Rautaruukin 40 megawattia.
TVO:lla ja sen suurimmalla omistajalla Pohjolan Voimalla on tiukat osakkuussopimukset. Ne eivät kuitenkaan estäneet esimerkiksi M-realia myymästä osuuksiaan ydinvoimasta Kymppivoimalle kesällä 2008.
Fennovoiman osakkaiden irtoaminen saksalaisen Eonin kanssa solmitusta liitosta olisi tuskin pelkkä ilmoitusasia, joten tiukkoja neuvotteluja järjestelyt luonnollisesti edellyttäisivät.