Fennovoiman ydinvoimalaitoksen rakentaminen Pyhäjoelle astui ratkaisevan askeleen eteenpäin energiayhtiö Fortumin ilmoitettua osallistuvansa hankkeeseen. Samassa yhteydessä kerrottiin rakennuskonserni SRV:n mukaantulosta sekä teräsyhtiö Outokummun kasvattavan omistustaan.
Näiden toimien seurauksena Fennovoiman kotimaisuusaste nousee 65,1 prosenttiin eduskunnan edellytettyä sen olevan vähintään 60 prosenttia. Ydinvoimalan rakentamista Pyhäjoelle voidaan pitää jo lähes varmana, mikäli on uskominen elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk.) vakuutteluihin siitä, ettei Venäjän-vastaisia pakotteita uloteta energiapolitiikkaan.
Pienelle, 3 300 asukkaan Pyhäjoen kunnalle ydinvoimalan tulo on kuin lottovoitto. Taloudelliset vaikutukset heijastuvat koko maakuntaan, sillä ydinvoimalan rakentamisen arvioidaan tarjoavan työtä noin 30 000:n henkilötyövuoden verran. Taantuman kourissa kamppailevalle Pohjois-Pohjanmaalle rakennustöiden uskotaan tuovan merkittävän piristysruiskeen.
Ydinvoimalan synnyttäminen on ollut poikkeuksellisen kovan työn takana. Sen toteutumista on ehditty epäillä useamman kerran.
Koko ydinvoimahankkeen lähtökohtana pidetään tarvetta turvata suomalaiselle teollisuudelle edullista kotimaista energiaa tulevaisuudessa. Energiamarkkinat ovat kuitenkin olleet melkoisessa muutoksessa, ja se on heijastunut hankkeen etenemiseen.
Nyt kun tarjolla olisi ollut tilaisuus osallistua ydinvoimalan rakentamiseen, halukkaiden löytyminen osoittautui yllättävän vaikeaksi. Monet alunperin mukaan tulleet ovat luovuttaneet, eikä niiden tyhjäksi jättämiä aukkoja ole ollut helppo paikata. Tätä kuvaa hyvin se, että ratkaisevan kotimaisuusosuuden saaminen ratkesi vasta päivää ennen kuin hallituksen oli määrä tehdä päätös rakennusluvan myöntämisestä.
Taustalla kummittelevat arviot energiakulutuksen tulevasta kehityksestä. Energian tarpeen ei uskota kasvavan niin paljon kuin vielä kymmenkunta vuotta sitten arvioitiin. TVO:n Olkiluodon uusimman reaktorin rakennusvaikeudet ja kustannusten kohoaminen ovat heittäneet varjonsa myös tämän suunnitelman ylle.
Suomalainen teollisuuden rakennemuutos on johtanut siihen, että paljon energiaa kuluttava paperiteollisuus on vähentänyt toimintojaan Suomessa. Vireillä on uusia sellutehtaita Äänekoskelle, Kemijärvelle ja Kuopioon, mutta valmistuttuaan ne ovat energiaomavaraisia. Kun samaan aikaan raskas metalliteollisuus kärsii taantumasta, voidaan monen asian todeta olevan eri tavalla kuin Fennovoiman ydinvoimalahankkeen ensimetreillä.
Ydinvoimalaitoksen rakentamiseen on pantu jo niin paljon rahaa, että olisi ollut melkoinen paukku, jos sen olisi annettu ajautua karille.
Edessä on vielä monia käytännön ongelmia, kuten ydinjätteen loppusijoituspaikan löytäminen. Kaiken sen jälkeen, mitä hankkeen ympärillä on tapahtunut, rakentaminen tuskin tyssää jäteongelmaan.