Fennovoiman aie rakentaa ydinvoimala Pyhäjoelle näytti vielä viime syksynä kariutuvan.
Yhtiön osakkaista irtautui ensin S-ryhmä sekä muutamia pieniä energiayhtiöitä. Varsinainen jysäys oli, kun vähän myöhemmin saman ratkaisun teki Fennovoimasta kolmanneksen omistanut saksalainen energiajätti E.ON.
Hankkeelta näytti tuolloin pudonneen ratkaisevan tärkeä osa rahoitusta, asiantuntemusta ja uskottavuutta.
Yhtiön johdossa kyettiin kuitenkin tekemään tilanteen vaatimat päätökset. Ratkaisu oli, että voimala toteutetaan alkuperäistä suunnitelmaa pienempänä ja että laitostoimittajavaihtoehdoksi nostetaan myös venäläinen Rosatom.
Keskiviikkona Fennovoima sitten kertoi odotetusti, että hanketta viedään eteenpäin Rosatomin tytäryhtiön Rusatom Overseasin kanssa. Pyhäjoelle nousisi 1 600 megawatin voimalan sijasta 1 200 megawatin laitos.
Keskeistä on, että venäläisosapuoli tulisi osakkaana täyttämään E.ONin aukon. Vaikka sopimusta sen enempää voimalan toimittamisesta kuin osakejärjestelystäkään ei ole vielä tehty, on kaikki syy uskoa, ne saadaan aikaan.
Kummallakin osapuolella on vahva halu viedä asia maaliin.
Ydinvoimaloita koskevat isot päätökset kulkevat Suomessa eduskunnan kautta. Nyt juristit alkavat selvittää, tarvitseeko Fennovoima aiemman tilalle uuden periaatepäätöksen.
Kuten elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) kertoi keskiviikkona, mahdollinen uusi periaatepäätös tarvittaisiin voimalatyypin vaihtumisen takia eikä siksi, että ranskalaisen Arevan tai japanilaisen Toshiban sijasta mukana on nyt venäläisyhtiö.
Jos uusi periaatepäätös tulee ajankohtaiseksi, on oletettavaa, että se läpäisee sekä hallituksen että nykyisen eduskunnan käsittelyn.
Kyseessä ei olisi surullisenkuuluisan Tšernobyl-tyypin grafiittihidasteisen voimala vaan painevesilaitos, jollaisia ovat myös kaksi Loviisan nykyistä ydinreaktoria.
Turvajärjestelmiltään parannetut laitokset ovat tuottaneet luotettavasti sähköä jo yli 40 vuotta.
Joka tapauksessa uuden voimalatyypin ja -toimittajan valinta merkitsee sitä, että ympäristövaikutusten arvioinnit ja turvallisuusselvitykset on saatettava ajan tasalle.
Samoin asiassa on kuultava Pyhäjoen kunnan kanta. Se tuskin muuttuu laitostoimittajan vaihtumisen takia.
Kunnassa toki pitää varautua siihen, että rakennusaikana kylänraiteilla ei nähdäkään ranskalaisia tai japanilaisia rakentajia vaan itänaapurista saapuvia työntekijöitä.
Jos ja kun ydinvoimala sai nyt ratkaisevan sysäyksen eteenpäin, asia on Pohjois-Suomen kannalta suurenmoinen. Voimalahanke lisää talouden virettä ja uskoa tulevaan alueella jo ennen kuin voimalan varsinaiset rakennustyöt edes alkavat.
1990-luvun lamankin taittumiseen vaikuttivat myönteiset uutiset suurinvestoinneista. Vaikka nykyisen talousankeuden syyt ovat pääasiassa ulkomaisia, nytkin myös kotimaisia apuja tarvitaan suosta ylös ponnistettaessa.