Onnettomuusriski nykyaikaisessa ydinvoimalassa on todella pieni. Toimistopäällikkö Olli Vilkamo Säteilyturvakeskuksen säteilysuojelutoimistosta kuvaa onnettomuuden mahdollisuutta sanomalla lottovoiton todennäköisyydenkin olevan suurempi kuin reaktorionnettomuuden.
Vilkamo ja ydinvoimalaitosten valvontaosaston johtaja Lasse Reiman vakuuttivat maanantai-iltana pyhäjokisille ydinvoiman turvallisuutta kunnan järjestämässä yleisötilaisuudessa. Samalla he lupasivat, että Parhalahden kylällä on tulevaisuus, vaikka Fennovoiman suunnittelema ydinvoimala tulisikin Hanhikiven alueelle vain runsaan viiden kilometrin päähän kylästä.
"Kylän kehittymisen kannalta Parhalahdelle ei tulisi mitään rajoituksia. Päinvastoin sinne voisi tulla yhteiskunnallista toimintaa", Reiman toteaa.
Huomattavat vaikutukset pienelle kunnalle
Energiayhtiö Fennovoima on päättänyt aloittaa Pyhäjoella, Simossa ja Ruotsinpyhtäällä ympäristövaikutusten arvioinnin ydinvoimalan rakentamista varten. Johtaja Lasse Reiman korostaa kauppa- ja teollisuusministeriön olevan vastuutaho YVA-vaiheessa, mutta myöntää Säteilyturvakeskuksen aloittaneen jo Fennovoiman kanssa keskustelut laitoksen teknisistä ratkaisuista.
Ydinvoimalaitokset sijoitetaan harvaan asutuille alueille etäälle suurista asutuskeskuksista. Viiden kilometrin päähän laitoksesta ulottuvalla suojavyöhykkeellä saa asua korkeintaan 200 pysyvää asukasta.
"Suojavyöhyke ei tarkoita asumatonta aluetta, mutta asukkaiden määrää pyritään rajoittamaan, ettei se kasva laitoksen käytön aikana liian suureksi. Kyse on lähinnä suuren mittakaavan pelastussuunnittelun helpottamisesta", Olli Vilkamo kertoo.
Reiman huomauttaa ydinvoimalan olevan merkittävä teollinen hanke, jolla olisi huomattavat vaikutukset etenkin Pyhäjoen kokoisessa pienessä kunnassa.
"Rakennusvaiheen aikana laitoksella on jopa 3 000 työntekijää. Valmiina laitoksella on noin 500 pysyvää työpaikkaa, sen se tuo pysyvänä ilmiönä."
Laitosta ei tule ilman kunnan lupaa
Ydinvoimalat rakennetaan Lasse Reimanin mukaan niin turvallisiksi kuin se teknisesti on mahdollista. Laitoksen työntekijöiden työskentelyolosuhteiden pitää olla ainakin yhtä turvalliset kuin missä tahansa teollisuuslaitoksessa.
"Turvallisuutta suunniteltaessa teemme ensin kaiken mahdollisen jonkin ongelman estämiseksi. Sitten oletamme, että se kaikki epäonnistuu ja varaudumme siihen. Tämä on meidän tyypillinen tapa ajatella turvallisuutta", kuvaa Reiman.
Pyhäjokisia kiinnosti erityisesti tieto siitä, mihin mahdollisen ydinvoimalan reaktorijäte loppusijoitetaan. Reimanin käsityksen mukaan loppusijoituspaikka ei olisi ainakaan Pyhäjoki, vaan todennäköisesti Eurajoen Olkiluoto.
"Loppusijoituspaikka on yksi niitä keskeisiä asioita, joista Fennovoiman on tehtävä selkeä ratkaisu. Myös jätteiden kuljetusjärjestelyt pitää miettiä."
Kuntalaiset halusivat myös tietää, kuinka paljon heidän mielipiteillään on painoarvoa laitoksen sijoituspaikkaa ratkaistaessa.
"YVA-prosessin aikana kauppa- ja teollisuusministeriö tulee tänne ja kuulee kuntalaisia. Miten ministeriö ottaa mielipiteet huomioon, se jää nähtäväksi. Oleellista on, että kunta päättää, haluaako se laitoksen vai ei. Periaatepäätösvaiheessa kunnalla on asiassa veto-oikeus", Lasse Reiman korostaa.