timo.myllykoski@kaleva.fi
Fennovoiman Oy:n havittelema ja mahdollisesti Pyhäjoen Hanhikivelle sijoittuva ydinvoimala on vasta kangastus ja haavekuva, toistaiseksi saamaton unelma niin pyhäjokisten kuin laajemmankin alueen ihmisten mielissä. Tästä huolimatta ydinvoimala saanut jo nyt hyvää aikaiseksi Raahen seutukunnassa. Näin ainakin väittää Fennovoiman hankkeen puolesta aktiivisesti toimivan Raahen kauppakamariosaston puheenjohtaja Raimo Seikkala.
Vasta puheissa elävä Pyhäjoen ydinvoimalaitos on saanut Seikkalan näkemyksen mukaan Raahen alueella jo aikaiseksi merkittävän kehitysaskeleen, kun alueella on opittu keskustelemaan asioista rakentavasti ja vieläpä olemaan eri mieltä sulassa sovussa. Kauppakamariosaston puheenjohtajan mielestä seutukunnan toimijat ovat löytäneet ja omaksuneet ruotsalaisen diskuteeraamisen mallin.
Ruotsalaisilla on tapana diskuteerata demokraattisesti. Toisin sanoen asioista keskustellaan, vastapuolta kuunnellaan, vakuutellaan, suostutellaan ja vastapuolen vaatimuksista ja näkemyksistä pyritään tinkimään, koko ajan kuitenkin sulassa sovussa ja keskusteluyhteys säilyttäen. Ulkopuolisen korvissa diskuteeraaminen saattaa vaikuttaa välillä pitkäpiimäiseltä jahkaamiselta, jopa turhauttavan loputtomalta turinoinnilta.
Ruotsalaisuus ja ruotsalaiset toimintatavat eivät ole Raahen alueella aivan outoja käsitteitä. Kun sukelletaan ajassa taaksepäin kaupungin syntyhistoriaan, muistetaan ruotsalaisuuden vaikuttaneen kaupungissa hyvinkin vahvasti. Viimeisessä hädässä Raahestakin läheteltiin aikoinaan kirjeitä Tukholmaan ja anottiin kuninkaalta apua epäkohtien korjaamiseen.
1600-luvulla Raahen maistraatin jäseniä valittaessa jouduttiin noudattamaan kaupunginlakia, jonka mukaan maistraatin jäsenten tuli olla ainakin ruotsalaisia miehiä, eli ulkomaalaisia ei saanut päästää tähän luottamusvirkaan. Tosin suomenkieliset raahelaisetkin luettiin tuolloin ruotsalaisiksi. Näiden taustojen valossa voisi siis olettaa jonkinlaisen ruotsalaisuuden siemenen istuvan nykyistenkin raahelaisten geeniperimässä. Se lienee osaltaan edesauttanut diskuteeraamisen nopeaa omaksumista vielä 2000-luvullakin.
Itse asiassa taisivat olla juuri ruotsalaiset, jotka keksivät suomalaisten suorasukaista keskustelu- ja neuvottelukulttuuria ilkkuvan ilmaisun management by perkele. Se tarkoittaa kuulemma sitä, että ensin hutkitaan päätökset, sitten tehdään asiat kuten on päätetty ja jälkeenpäin sitten korjataan virheet.
On sanottu, että ruotsalaisten diskuteeraaminen sopii kuitenkin paremmin kaupanteko- kuin toteutusvaiheeseen. Kaupantekohan on nimenomaan keskustelua, kuuntelemista, vakuuttamista, tinkimistä ja suostuttelua.
Vaan kaupantekoahan Raahen seutukunnan toimijoiden aktiivisuus juuri nyt onkin. Fennovoimalle yritetään parhaan mukaan myydä Pyhäjoen Hanhikiven alue ydinvoimalan sijoituspaikaksi. Tosin Raimo Seikkala näkee nyt opitun diskuteeraamisen taidon olevan tärkeää vielä siinäkin tilanteessa, jos Pyhäjoki todella ydinvoimalansa saa. Silloin Raahen alueella tarvitaan entistäkin enemmän erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä, jotka pitää pystyä jalostamaan diskuteeraamisen lopputuloksena vielä hyviksi - ja toivon mukaan oikeiksi osoittautuviksi - päätöksiksi.