Kolmannen polven energiamies, Simon kunnanjohtaja Esko Tavia on myös viimeisen päälle ydinvoimamiehiä.
Tavian mielestä Simon ydinvoimala olisi sellainen piristysruiske, ettei sitä voi jättää käyttämättä. Kemi-Tornion alueella voimalan tuloon on syytä valmistautua hyvissä ajoin ja laajalla paketilla.
"Juna ei saa mennä ohi", Tavia korostaa. Hän on näkevinään, että Fennovoiman kolmesta vaihtoehdosta pohjoiset Simo ja Pyhäjoki ovat pykälän edellä Ruotsinpyhtäätä. Pohjoisten kandidaattien välille ei Tavian mielestä saa rakennella kilpailutilannetta.
Kemissä perjantaina Fennovoiman järjestämässä keskustelutilaisuudessa taottiin ydinvoimahenkeä pohjoiseen. Kemin kansliajohtaja Jukka Vilén oli Tavian kanssa samoilla linjoilla. Voimalan tuloon on valmistauduttava, sillä kysymys on megaluokan asiasta koko alueelle ja Suomelle.
"Se on valtava taloudellinen paukku jopa pelastavalla tavalla kuntien taloudessa", Vilén katsoo.
Outokummun terästehtaalla Torniossa ydinvoimalan puolesta ovat peukut pystyssä. Tornio Worksin paja kun imaisee tällä hetkellä nelisen prosenttia koko maan sähkönkulutuksesta. Ferrokromituotannon laajentaminen kasvattaa sähkönkulutusta vielä reippaasti.
"Sähköä kuluu miehekkäitä määriä", Tornio Worksin johtaja Antti Pihko määrittelee.
Energiapolitiikka ja sähkön hinta ovat terästehtaalle elämän ja kuoleman kysymys, olleellisin tuotantotekijä. Maailman integroiduin terästehdas on saanut nipistettyä sähkönkulutustaan alaspäin, mutta ferrokromisulatto ja terässulatto syövät energiaa sellaisia annoksia, etteivät yksittäiset temput riitä.
Pihkon päättelyketjun lopussa lukeekin ydinvoima. Itänaapurin varaan ei voi laskea, tarvitaan omaa, uutta perusvoimaa. Tämän vuoksi Outokumpukin on lähtenyt mukaan Fennovoimaan, jonka ydinmyllystä yhtiöllä olisi saatavissa sähköä omakustannushintaan. Pihko pitää Fennovoiman energiaa kilpailuetuna, joka toisi isot säästöt.
Fennovoima vetää ydinvoimajunaansa eteenpäin toiveikkain mielin. Maailman rahoitusyksiköiden vaikeudet eivät toistaiseksi sitä heiluttele, sillä suuren rahan tarve tulee vasta joidenkin vuosien päästä. "Nyt ei ole syytä laittaa pillejä pussiin. Katsotaan mikä rahan hinta on silloin", Fennovoiman toimitusjohtaja Tapio Saarenpää huomauttaa.