Kaleva käy seuraamassa ydinvoimakeskusteluja vielä Kemijärvellä ja Vaalassa.
Pyhäjoki Ydinvoimayhtiö Fennovoiman ja Pyhäjoen kunnan järjestämä keskustelutilaisuus veti lukion Pauhasaliin lähes 300 ydinvoimalahankkeesta kiinnostunutta kuntalaista. Päällimmäiseksi keskustelusta jäi kuntalaisten huoli ydinvoimalan mahdollisista haittavaikutuksista lähiympäristöön.
Fennovoiman edustajat toki moneen otteeseen sekä alustuksissansa että vastauksissansa korostivat suomalaisten ydinvoimaloiden turvallisuutta. Heidän mukaansa asioita viedään koko ajan eteenpäin kuntaa ja kuntalaisia kuunnellen, avoimesti ja peittelemättä.
"Lopulliseen valintaan vaikuttavat Säteilyturvakeskuksen ohjeet, pääsy jäähdytysveteen, kytkentä kantaverkkoon sekä myös poliittinen hyväksyntä. Kunnan halukkuus ratkaisee, ydinvoimalaa ei ole mahdollista rakentaa, jos kunta ei sitä halua", muistuttaa Fennovoiman omistajiin kuuluvan Oy Katternö Ab:n johtaja Antti Vilkuna.
Fennovoiman mukaan rakentamisaika työllistää 3 000-4 000 työntekijää, valmis laitos suoraan ja välillisesti noin 300 työntekijää. Verotuloja on odotettavissa useita miljoonia euroja vuodessa.
Muitakin vaihtoehtoja voi vielä tulla
Pyhäjoki on nyt valitun neljän muun kunnan kanssa ehdolla sijoituspaikaksi, mutta se ei kuitenkaan sulje pois sijoittamista muuallekin. Ympäristövaikutusten arviointiin mukaan tulevat paikkakunnat valitaan syksyn aikana.
"Ympäristövaikutusten arviointiin mennessä tiedämme millä ehdoilla ja kuinka tontti voidaan saada Fennovoiman käyttöön. Yhtiö ostaa maata vapaaehtoisin kaupoin, ei lunasta."
Säteilyturvakeskuksen määräykset ohjaavat sijoittamista hyvin tarkoin laitosalueen, suojavyöhykkeen ja varautumisalueen. Laitosaluetta kertyy yksistään 25 hehtaaria.
Hanhikiven alue sopii sijoituspaikaksi juuri siksi, että alueella ei ole vakituista asutusta, vain vapaa-ajan asuntoja. Lähin asuintalo on Raahen puolella noin kolmen ja Parhalahden puolella noin viiden kilometrin päässä.
"Yhtiö on kiinnostunut ostamaan suuremman alueen, joko koko niemen tai ainakin niin paljon kuin vain on mahdollista. Tavoitteenamme on se, että ydinvoimalasta on mahdollisimman vähän haittaa ympäröivälle asutukselle", Vilkuna sanoo.
Onnettomuudet huolestuttavat
Pyhäjokista Jaakko Jukkolaa askarrutti erityisesti Tshernobylissä ja Japanissa sattuneet ydinvoimalaonnettomuudet.
Yhtiössä syyskuussa aloittava kehityspäällikkö Juha Miikkulainen vakuutti pelkojen olevan Suomessa aiheettomia yksistään jo Säteilyturvakeskuksen tiukkojen määräysten vuoksi.
"Ydinvoimarakentamisessa keskieurooppalaiset tuntevat maanjäristyksiin liittyvät ongelmat, kylmyyteen liittyvää tietämystä löytyy meidän omasta insinöörikunnasta."
Parhalahdella asuva Helena Maijala kaipasi tarkempaa tietoa ydinjätteen loppusijoituksesta. Miikkulaisen mukaan loppusijoitusluolasto rakennettaneen Eurajoen Olkiluotoon, kun riittävät tutkimukset valmistuvat. Rakennuslupahakemus jätettäneen noin 2012.
"Lyhytnäköistä toimintaa"
Hanhiniemessä kesämökkiänsä laajentavat Raakel ja Toivo Kamutta Pattijoelta ovat ehdottomasti ydinvoimalan rakentamista vastaan.
"Ydinvoimalan rakentaminen on niin lyhytnäköistä toimintaa kuin olla ja voi. Sehän jää meidän lastenlapsillemme ja heidän lapsillensa", Raakel Kamutta muistuttaa.