Fennovoiman alustava kustannusarvio ydinvoimalahankkeelle on 4–6 miljardia euroa, ja se on erittäin iso summa yhteen hankkeeseen sijoitettuna. Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Okkonen arvioi, että ainakin yksittäisenä energiainvestointina tämä luku on kaikkien aikojen suurin Pohjois-Suomessa.
Hankkeeseen ei kulu valtion rahoja. Fennovoiman osakkaat vastaavat kaikista hankkeen kustannuksista.
Näin suuret kertainvestoinnit ovat harvinaisia, mutta suurteollisuudessa miljardit tietysti pyörivät. Jos Fennovoiman osakkaan Outokummun Tornion terästehtaan kaltainen laitos perustettaisiin nyt, se maksaisi noin 2–3 miljardia euroa. Viimeisin investointi tehtaalle 2000-luvun alussa oli 1,1 miljardia euroa.
Esimerkiksi Oulun kaupungin investoinnit olivat 0,14 miljardia euroa vuonna 2009.
Neljällä miljardilla eurolla saisi noin 200 000 keskiluokan henkilöautoa. Summalla saisi myös noin kaksi miljardia viiden euron hintaista energiansäästölamppua, eli lähes 150 lamppua jokaiselle suomalaiselle.
On arvioitu, että ydinvoimalan monivuotisen rakentamisen aikana tarvitaan arviolta 4 000 miestyövuotta vuodessa. Siitä arviolta 1 000 miestyövuotta jäisi seudun omien yritysten tehtäväksi.
Fennovoima on itse laskenut, että ydinvoimalan käytön aikana laitos työllistäisi suoraan 400–500 henkilöä vuodessa ja moninkertaisesti lisää alihankintaketjujen kautta. Seudun asukasluku kasvaisi pysyvästi useilla sadoilla asukkailla.
Rakennusvaiheen kunnallisverotulot talousalueille voisi olla 2,8–4,5 miljoonaa euroa vuodessa, kiinteistöverotuloja sijoituspaikkakunnat saavat ydinvoimalaitoksen valmistumisasteen mukaan.
Työllistävä vaikutus talousalueella voisi Fennovoiman mukaan olla 500–800 henkilötyövuotta vuodessa.
Loviisassa katseltu ydinvoimalaa jo pitkään
Ydinvoimalalla on erittäin myönteinen vaikutus ympäröivään elinkeinoelämään, sanoo Loviisan kaupungin kehittämisjohtaja Risto Nieminen. Loviisassa on toiminut ydinvoimalaitos jo vuodesta 1977 lähtien.
Erittäin merkittävä määrä kaupungin verotuloista tulee hänen mukaansa edelleenkin voimalaitoksesta. Tarkkaa lukua hän ei tiedä, sillä luvut ovat Loviisan kuntaliitoksen jälkeen sekaisin.
Alihankkijoita tulee ydinvoimalan rakennusaikana runsain määrin, osa sijoittuu pysyvästikin paikkakunnalle. Kun laitos alkaa toimia, kunnalle kertyy kiinteistöveroa ja työntekijöiden verojen kautta tuloja.
Nieminen toteaa, että Fennovoimankaan ydinvoimala ei maksa yhteisöveroa, koska se toimii niin sanotulla mankala-periaatteella, jossa tuotto menee edullisena sähkönä osakkaille.Yhtiön osakkaiden ei katsota saavan verotettavaa tuloa, koska yhtiö tuottaa niille sähköä markkinahintaa edullisemmin ja ne vastaavat yhtiöjärjestyksensä perusteella yhtiön kustannuksista.
Normaali laitoksen vuosihuolto tehdään kesäisin. Se työllistää kesäisin 700 –1 000 henkeä. ”Ne ovat yleensä alihankkijoita tästä seudulta 50 kilometrin säteellä. Jonkin verran verran tulee kauempaakin”, Nieminen sanoo.
”Normaalin käytön aikana pyörii iso huoltomylly, tarvitaan ruokaa ja siivousta. Siellä on pari sataa ulkopuolista töissä vakituisen henkilökunnan lisäksi. Vakituisesti noin 450 henkeä työskentelee Loviisan kahdessa yksikössä.”
Ydinvoima ei saa kuntalaisia tyytyväiseksi
Kuntien ja kaupunkien logiikka toimii Niemisen mukaan niin, että ne rahat käytetään, jotka tuloina tulevat. Jos kaupungilla on varoja ja hyvät palvelut, sitä suurempi kritiikki niihin kohdistuu.
”Rima nousee ja vaatimukset kasvavat. Ihminen aina tottuu siihen, mitä saa. Jos ydinvoimalaitos tulee Simoon tai Pyhäjoelle, siellä tulot lisääntyvät ja palvelut paranevat. Mutta tyytyväisyys ei parane, koska aina vaaditaan lisää”, Nieminen ennustaa.