Ydin­voi­ma­la ei viene pohjaa Py­hä­jär­ven neut­rii­no­jah­dil­ta

"Ydinvoimala ei sulje pois Pyhäjärveä. Niin paljon se ei vaikuta, että se torppaisi koko projektin", Cupp-projektin vetäjä Timo Enqvist Oulun yliopistosta arvioi.

Olkiluodon kolmannen voimalan valmistuminen on viivästynyt useaan otteeseen. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 2005.
Olkiluodon kolmannen voimalan valmistuminen on viivästynyt useaan otteeseen. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 2005.

"Ydinvoimala ei sulje pois Pyhäjärveä. Niin paljon se ei vaikuta, että se torppaisi koko projektin", Cupp-projektin vetäjä Timo Enqvist Oulun yliopistosta arvioi.

Enqvistin vetämä ryhmä selvittelee parhaillaan, minkälainen vaikutus mahdollisella Pyhäjoen ydinvoimalalla olisi Pyhäsalmen kaivoksen uumeniin mahdollisesti tulevan tutkimuslaboratorion toimintaan.

Monikansallinen yhteenliittymä suunnittelee yhteiseurooppalaista uuden sukupolven mittalaitetta. Ehdolla sijaintipaikaksi on seitsemän maata, ja yksi vahvoista ehdokkaista on Pyhäjärven Pyhäsalmen kaivos.

Laboratoriossa tullaan etsitään tietoa tähdistä, maailmankaikkeudesta ja perimmäisistä luonnonlaeista.

Tärkeä tiedonhankintatapa on metsästää kaiken materiaalin läpäiseviä eksoottisia hiukkasia, neutriinoja. Neutriinot voivat kantaa mukanaan tietoa vaikkapa auringon sisuksista.


Juuri nyt kannetaan huolta
siitä, estääkö ydinvoimala maaneutriinojen havaitsemisen. Neutriinoja tulee niin maasta kuin avaruudestakin, muun muassa auringosta ja räjähtävistä supernovista.

Ydinvoimalasta ja maasta tulevat matalaenergiset neutriinot ovat samankaltaisia, joten niiden keskinäinen erottelu on vaikeaa. Nyt Cupp-projekti selvittelee, miten ongelma saadaan hoidettua niin, etteivät ydinvoimalan neutriinot sotke maaneutriinojen tutkimista.

"Geoneutriinojen kannalta ydinvoimalan vaikutus voi olla merkittävä, mutta ei välttämättä muuten. Tämä ei ole kynnyskysymys", Enqvist huomauttaa.

Pyhäjoen ydinvoimalasta huolimatta Pyhäsalmen kaivos olisi Enqvistin mukaan hyvissä asemissa muihin verrattuna. Geoneutriinojen eli maaneutriinojen tutkiminen kun ei ole se mielenkiintoisin alue, vaikka maan sisuksista tiedetäänkin vielä varsin vähän.

Tällä hetkellä tieteellisesti merkittävimpänä pidetään auringosta ja supernovista vaeltavien neutriinojen tutkimista sekä protonien hajoamismittauksia.

"Voi olla, että ydinvoimala on häiriöiden osalta täysin hyväksyttävissä, mutta Simon ydinvoimala olisi jo aika turvallisella etäisyydellä", professori Kari Rummukainen Oulun yliopistosta arvioi. Keväällä tutkijoilla pitäisi olla asiasta jo tarkempi käsitys.

Eurooppalaisessa Laguna-ryhmässä pohditaan kolmea ilmaisintekniikkaa, Lenaa, Glacieria ja Memphystä, joista ainoastaan Lena pystyy poimimaan myös maaneutriinoja.

Pyhäjärvi on ainoa, joka soveltuu kaikkien kolmen tekniikan sijoituspaikaksi.

Ilmoita asiavirheestä