Päätökset on tehty. Pohjois-Suomessa käynnistyy ydinvoimala joskus vuoden 2020 paikkeilla. Eduskunta antoi äänin 121-71 Fennovoimalle luvan voimalan rakentamiseen. Yhtiö on luvannut sijoittaa laitoksen joko Simoon tai Pyhäjoelle. Sijoituspaikasta tehdään päätös vuodenvaihteen tienoilla.
Toinenkin lupa oli lopulta läpihuutojuttu, vaikka vastustajien äänekkyyden perusteella olisi voinut arvella muuta. TVO:n lupa heltisi äänin 120-72. Eduskunta teki teollisen Suomen historian suurimmat yksittäiset päätökset, mitattiinpa niitä millä mittarilla tahansa.
Ydinvoimapäätös poistaa epävarmuutta, joka Suomen energiapolitiikkaa on vaivannut vuosikaudet. Monenlaisia laskelmia sähköntarpeesta on tehty. Niitä on yhdistänyt vain suuri erimielisyys siitä, miten paljon sähköä Suomi oikeasti tarvitsee.
Juuri ennen kuin lama iski teollisuudelta jalat alta, moni ekspertti uskoi 100 terawattitunnin valtaisan rajan rikkoutuvan pian. Toisin kävi. Globaali taantuma verotti teollisuustuotantoa ja muuta tuotantoa niin paljon, että vuonna 2008 sähkönkulutus putosi 3,8 prosenttia ja viime vuonna peräti 7 prosenttia.
Rauhan aikana pudotus on ollut yli kolme prosenttia vain kaksi kertaa mainittuja aikaisemmin, vuonna 1947 ja yleislakon vuoksi vuonna 1956. Vuonna 2009 teollisuuden sähkönkulutus putosi peräti 16 prosenttia. Koko maassa kulutus putosi runsaaseen 80 terawattituntiin.
Pudotukset ovat niin huimia, että moni ryhtyi epäilemään uuden voimalakapasiteetin tarvetta. Unohtui, että Suomen kansantalous supistui enemmän kuin kertaakaan vuoden 1918 jälkeen. Erityisesti ydinvoiman vastustajat ovat katsoneet, että uudelle ydinvoimalle ei ole sähkönkulutuksen vähenemisen vuoksi tarvetta ja että kapasiteetin lisärakentaminen johtaa laajamittaiseen sähkönvientiin jätteiden ja ydinvoiman riskien jäädessä meille.
Päätös on huikean suuri, mutta se oli välttämätön. Suomen lama ei lopu pelkästään odottamalla maailmankaupan vetoapua. Meillä ei ole osaamisen lisäksi juuri muuta kilpailuvalttia kuin kohtuuhintainen energia.
Ydinvoimainvestoinnit ovat itsessään giganttisia. Kahden voimalan yhteenlaskettu hinta kipuaa kymmenen miljardin euron paikkeille. Ne virkistävät taloutta jo rakennusvaiheessa. Lisäksi ne rohkaisevat myös muihin investointeihin, kun epävarmuus energiansaannista vähenee.
Pohjois-Suomen työllisyydelle ja kasvulle voimala on suuri sysäys, tulipa se sitten Pyhäjoelle tai Simoon. Koko maan talouskasvun kannalta kahden voimalan rakentamisella on ratkaiseva merkitys. Niillä korvataan tuontia ja vanhan voimalakapasiteetin poistumaa.
Helppoja projekteja voimalat eivät ole. Se on nähty Olkiluodossa. Opiksi on otettava. Uusien voimaloiden suunnittelu ja rakentaminen on tehtävä niin taidolla, ettei niiden käyttöönotto myöhästy neljää vuotta.