Simon nouseminen Fennovoima Oy:n mahdollisten ydinvoimalapaikkakuntien joukkoon on saanut ydinvoiman vastustajat liikkeelle myös Ruotsissa. Kemissä lauantaina järjestetyssä mielenosoituksessa kankesivat suomalaisten rinnalla ruotsalaiset samoin ajattelijat ydinvoimaa menneisyyden energiantuotantomuotojen joukkoon.
Rajan pintaan suunniteltu ydinvoimala ei ole vain suomalaisten asia, vaikka jokainen valtio sanookin viimeisen sanan oman läänityksensä sisäpuolella. "Naapurin mielipide on otettava huomioon", sanoo Norrbottenin vihreiden puheenjohtaja Annika Eriksson Luulajasta. Päästöt eivät tunne rajoja.
Naapurin kantoja on myös kyselty virkateitä pitkin. Norrbottenin lääninhallitus asettaa rivin vaatimuksia ympäristövaikutusten arviointiin. Mahdollinen onnettomuus huolestuttaa ja lauhdevesi on yksi isoista huolta aiheuttavista asioista.
Nippu riskejä
Ympäristöpuolue vihreät on pitänyt ääntä suomalaisten ydinvoimasuunnitelmia vastaan. "Simon ydinvoimala olisi katastrofi. Perämeri on matala ja Suomenlahti on maailman radioaktiivisin meri", Kristina Enholm Ruotsin vihreistä Kalixista tähdentää.
Erikssonin mielestä ydinvoimala rajan pinnassa tuo nipun riskejä, ja uraanikaivoskin kummittelee taustalla. Jo nyt monet yhtiöt etsivät uraanimalmioita pitkin pohjoista Suomea. "Emme tiedä, miten ydinvoimala vaikuttaa kalastoon ja vaelluskaloihin. Sitä paitsi ydinvoimalan rakentaminen on täysin tarpeetonta."
Mervi Tuohimaa ydinverkostosta havainnollistaa, että tulitikkuaskillinen ydinpolttoainetta tekee Päijänteen vedestä juomakelvotonta. "Kenellä on oikeus päättää tulevien sukupolvien tulevaisuudesta" hän kysyy.
Itämeri ja helposti haavoittuva, matala Perämeri nousevat ydinvoiman vastaisuuden perusteiksi myös Naiset rauhan puolesta aktiivilla Gerd Söderholmilla. "Perämeri on ainut kirkas meri Itämeressä. Lauhdevesi tuo suuria ongelmia."
Mielenosoituksen kärkibanderollia Oona Tuohimaan, 19, jaToni Ilolan, 22, kanssa kantanut Doris Tuohimaa, 21, pitää järjettömänä sitä, että Suomeen haikaillaan lisää ydinvoimaa, kun muualla sitä ajetaan alas. "Ydinjäte säteilee sata tuhatta vuotta."
Kemin seudun luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtajan Aimo Tervahaudan mukaan kestävän kehityksen näkökulmasta isot vuodot liittyvät juuri ketjun alkupäähän ja loppupäähän. Uraanikaivoksissa on ongelmia pitkin maailmaa, ja korkea-aktiivisen polttoaineen sijoittamiseen etsiskellään yhä lopullista ratkaisua.
Mallia lännestä
Kemiläinen Pentti Myllyneva ottaisi energiakysymyksissä mallia länsinaapurista. Ruotsissa on hänen mielestään otettu säästäminen tosissaan ja saatu kulutus kontrolliin. "Ruotsissa lämmitetään paljon pelleteillä ja maalämmöllä. Tähän meidänkin pitäisi pyrkiä, ja ottaa mukaan aurinkoenergiaa ja tuulta."
Tervahauta kaipaa monipuolista keskustelua ydinvoimasta. "Suomessa ilmeisesti odotellaan hallituksen energiapoliittista selontekoa. Minusta pitäisi kuitenkin käydä keskustelua siitä, tarvitaanko ylipäätään lisäenergiaa ja taloudellista kasvua."
Mielenosoitukseen ja marssille halki Kemin keskustan osallistui pari sataa henkilöä. Torilla vietettiin marssin jälkeen hiljainen hetki Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden muistoksi.Ydinverkosto aikoo jatkossakin vastustaa ydinvoimaa kaikin käytettävissä olevin rauhanomaisin keinoin. Kansalaistottelemattomuus ei Tervahaudan mukaan ole myöskään poissuljettu keino kansalaisliikkeelle.