Pääkirjoitus

Ydin­voi­ma-ala­kin tar­vit­see kil­pai­lua

Päätös ydinvoiman lisärakentamisesta tulee näillä näkymin Vanhasen hallituksen käsittelyyn ensi vuoden alkukuukausina. Hallituksen tehtävänä on sorvata esitys periaatepäätökseksi, joka sitten siirtyy eduskunnan käsiin.

Päätös ydinvoiman lisärakentamisesta tulee näillä näkymin Vanhasen hallituksen käsittelyyn ensi vuoden alkukuukausina. Hallituksen tehtävänä on sorvata esitys periaatepäätökseksi, joka sitten siirtyy eduskunnan käsiin.

Hakemuksensa hallitukselle on jättänyt kolme voimayhtiötä. Fortum haluaisi rakentaa uuden yksikön entisten kahden tuntumaan Loviisaan ja Teollisuuden Voima neljännen yksikkönsä Eurajoen Olkiluotoon. Uutena yhtiönä omaa laitosta tavoittelee Fennovoima Oy, joka on piirrellyt voimalalleen paikkoja ensi vuonna Loviisaan liittyvälle Ruotsinpyhtäälle sekä Pohjanlahden rannikolle Pyhäjoelle ja Simoon.

Hallituksessa ei tällä hetkellä ole yksimielistä näkemystä siitä, monelleko hakijalle lupaa aiotaan esittää. Se näyttää kuitenkin selvältä, että vähintään yhdelle. Sen jälkeen jäädään odottamaan, mitä eduskunta sanoo.

Muun muassa Kalevassa lauantaina julkaistun mielipidekyselyn mukaan tämä eduskunta aikoo näyttää vihreää ainakin yhdelle uudelle ydinvoimayksikölle. Mahdollista on sekin, että myönteisen päätöksen saisi toinenkin rakentaja. Se että kaikki kolme hakijaa pääsisivät uutta laitosta pystyttämään, vaikuttaa juuri nyt epätodennäköiseltä.

Jos uusia ydinvoimayksiköitä sallitaan rakentaa maahan vain yksi, hallituksen ja eduskunnan pitää päätöstä tehdessään kantaa huolta kahdesta isosta asiasta: siitä että ratkaisu pitää yllä hintakilpailua sähköntuotannossa, sekä siitä, että päätös ottaa huomioon maan tasapainoisen kehittämisen.

Kilpailua ei maahan syntyy lisää, jos uutta ydinvoimaa pääsee rakentamaan vain Fortum tai Teollisuuden Voima. Tässä mielessä luontevin tuleva rakentajayhtiö on Fennovoima. Tämän yhtiön taakse näyttää kallistuvan Kalevan kyselyn perusteella enin osa kansanedustajistakin.

Maan tasapainoista kehittämistä ei ole se, jos voimala nousee nykyisille ydinvoimapaikkakunnille tai Fennovoiman rakentamana nykyisten Loviisan voimaloiden naapuriin. Sekä energiantuotannon hajauttaminen maan eri osiin että työllisyyssyyt puoltavat Pyhäjokea ja Simoa. Maan tasapainoista kehitystä korostaa Fennovoima itsekin hakemuksessaan niin näkyvästi, että viemällä uuden voimalan etelään yhtiö söisi sanansa.

Pohjanlahden rannikkoa sijoituspaikkana puoltaa sekin, että Torniosta ja sen terästehtaasta alkaen alueella on pitkä ketju teräs- ja metsäteollisuuden laitoksia, joille varma sähkönsaanti on ehdoton elinehto.

paakirjoitus@kaleva.fi