Iranin ydinohjelmasta tiistaina saavutettua neuvottelutulosta on eri puolilla maailmaa luonnehdittu historialliseksi. Sitä se on, sillä ydinohjelmasta on neuvoteltu yksitoista vuotta ajoittain sodan uhan alla.
Vaikka lukemattomat sopimukselle vuosien varrella asetetut takarajat ovat paukkuneet, tärkeintä on, että sopuun päästiin lopulta. Tämä avaa mahdollisuudet aivan uudenlaiseen kanssakäymiseen Lähi-idässä. Samalla se on tervetullut viesti maailmalle siitä, kuinka vaikeimmatkin rauhaa uhkaavat erimielisyydet ovat voitettavissa neuvotteluteitse.
Ydinohjelmakiista juontaa pitkälti Yhdysvaltain ja Iranin suhteisiin, jotka tulehtuivat vuonna 1979 islamilaisen vallankumouksen melskeissä. Tuolloinhan länsimielinen itsevaltias syrjäytettiin ja valta siirtyi uskonoppineille.
Yhdysvallat ja sen läntiset liittolaiset ovat epäilleet Iranin kehittelevän ydinasetta. Iranin johto on vakuutellut maan käyttävän ydinvoimaa vain rauhanomaisiin tarkoituksiin.
Vakuutteluihin ei kuitenkaan ole uskottu. Epäluottamusta on lisännyt se, ettei Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n tarkkailijoilla ole ollut vapaata pääsyä Iranin ydinlaitoksiin.
Lähi-idän ilmapiiriä on pitänyt kireänä Iranin ja Yhdysvaltain läheisimmän liittolaisen Israelin vihamieliset välit. Kuvaavaa on, että Israel on yksi harvoista maista, joka tuomitsee nyt syntyneen sopimuksen kovin sanoin.
Neuvottelut Iranin ydinohjelmasta ovat olleet yhtä kissa–hiiri-leikkiä vuodesta toiseen. Lähellä on oltu tilannetta, jossa Irania oltaisiin pakotettu myönnytyksiin aseellisella voimalla.
Sitkeys palkittiin lopulta ja sopimus syntyi. Tosin se vaatii vielä vahvistuksia niin Iranissa kuin Yhdysvalloissa. Kummassakin maassa löytyy koko joukko höyrypäitä, jotka eivät tulosta hyväksy.
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on pannut arvovaltansa peliin saadakseen sopimukselle siunauksen maan kongressissa. Obama on uhannut käyttää veto-oikeuttaan, mikäli kongressi estää sopimuksen voimaantulon.
Ydinsopuun pääsy on tärkeä sulka Obaman hattuun. Hänen saavutuksensa kansainvälisessä politiikassa ovat olleet varsin vaatimattomia. Tosin nyt presidenttikautensa loppusuoralla Obama on onnistunut avaamaan kaksi miltei ikuisuusongelmaksi muodostunutta kansainvälistä kriisiä: solmimaan suhteet Kuubaan ja sopimaan Iranin ydinohjelmasta.
Iranilaisille ydinsopu merkitse helpotusta arkeen. Samalla nimittäin päättyvät YK:n maalle asettamat talouspakotteet lukuun ottamatta aseidenvientikieltoa. Iran voi alkaa myydä öljyä ja ostaa vapaasti hyödykkeitä muualta.
Lähi-idän rauhan kannalta sopimus avaa uusia mahdollisuuksia, joskin saattaa myös lisätä jännitteitä. Lähi-idän poliittiset asetelmat ovat niin sekavat, että niiden kehitystä on vaikea ennakoida. Paljon riippuu Israelista ja siitä, miten Yhdysvallat saa tämän läheisimmän liittolaisensa vakuuttumaan toimiensa viisaudesta.
Pääkirjoitus