Ydinvoimalobbareille on koittamassa kuivat ajat. Fennovoiman osakkaat ovat esittäneet vain varovaisia arvioita siitä, miten kuluttajabisneksessä mukana olevat tahot voivat olla mukana ydinvoimatoiminnassa Japanin tapahtumien jälkeen.
Monissa EU-maissa on ainakin hetkeksi sanottu ei ydinvoimalle.
Kuvat Fukushiman ydinvoimalakompleksin sortuneista reaktorirakennuksista, savupatsaat, veden kantaminen ja tuulten suunnan tarkkailu radioaktiivisten pilvien varalta tekevät tehtävänsä.
Järkyttävän luonnonkatastrofin päälle saatiin eskaloituva ydinkatastrofi, jonka jälkihoito kestää vuosikymmeniä.
Tilanne on otollinen mielipiteenmuokkaukselle. Ydinvoimaan epäröiden suhtautuneet siirtyvät herkästi kielteisesti suhtautuvien joukkoon. Kielteisten kanta vain vahvistuu. Asiantuntevista kalvosulkeisista ja työpaikkalupauksista ei ole paljon hyötyä, kun pelko ja paniikki iskevät.
Epäilystä ei muuta edes tieto, että Fukushiman laitoksissa kaikki ei ollut kohdallaan ennen järistystä ja tsunamia. Ydinasiantuntijat ovat arvostelleet voimakkaasti Japanin voimaloiden pelastustoimia. Moni epäilee myös venäläisreaktoreiden turvallisuutta esimerkiksi terrorismin varalta.
Kotoisia ydinvoimapäätöksiä tehtäessä on korostettu energiaomavaraisuutta ja sitä, että teollisuus tarvitsee energiaa.
Teollisuus nappaa sähköntuotannosta yli puolet itselleen. Muutama vuosi sitten pelkästään metsäteollisuus käytti kolmanneksen koko maan sähköntuotannosta.
Viime vuosina metsäteollisuus on kuitenkin karsinut rankasti tuotantoaan ja ilmoittanut rakentavansa uusia tuotantolaitoksia lähinnä ulkomaille. Kotimaisia poikkeuksia ovat lähinnä Outokumpu ja Talvivaara, jotka molemmat edustavat energiaintensiivistä teollisuutta.
Suomessa on varsin hajautettu energiatuotanto, mikä on hyvä asia.
Maassa on yli 400 tuotantolaitosta, joista suurin osa on vesivoimaa. Ydinvoimalla tuotetaan neljännes sähköntarpeesta, lähes yhtä paljon kuin uusiutuvilla energiamuodoilla.
Silti Suomi joutuu tuomaan sähköä enemmän kuin mikään muu Euroopan maa. Suomi ei ole energiaomavarainen.
Teollisuus tarvitsee energiaa, mutta niin sitä tarvitsevat julkiset laitokset ja kotitaloudet. Lämmitykseen ja valaistukseen tarvitaan pitkän ja kylmän talven takia enemmän sähköä kuin monissa muissa maissa.
Kodinkoneet, laitteet ja tietokoneet eivät liioin toimi kampea vääntämällä. Tehokas ja riittävä energiatuotanto on olennainen osa hyvinvoinnin rakentamista.
Järjestelmän haavoittuvuus nähtiin tänä talvena, kun tykkylumi ja jatkuvat lumisateet katkaisivat sähköt Savossa ja Hämeessä päiväkausiksi.
Japanin ydinvoimalaonnettomuudenkin jälkeen ydinvoiman puolustajat voivat yhä sanoa, että olisi turvallisempaa tuottaa sähkö omissa ydinvoimaloissa kuin ostaa se Luoteis-Venäjän rapistuvista laitoksista.
Onnettomuustilanteessa ydinvoimalan rakentaja kantaa vastuun, mutta vakavassa ydinonnettomuudessa vahingot pahimmassa tapauksessa koko sivilisaatiolle ovat niin mittavat, että yritysten vastuu on lähinnä teoreettinen.
Japani on opettanut, että ydinvoimalan turvajärjestelmät eivät toimi ilman sähköä. Sähköt voi Suomessa katkaista oravakin, saati onnettomuus tai sään ääri-ilmiö.
Vaalikampanjaan tuli vakava sävy ydinkatastrofin myötä, ikään kuin EU:n talouskriisissä ja omissa ongelmissa ei olisi riittävästi ratkottavaa yhden kampanjan ajaksi.
Tässä tilanteessa olisi hyvä, jos riippumattomat asiantuntijat kertoisivat kansalle realistiset energiavaihtoehdot. Nyt puhuvat lähinnä kunkin alan kiihtyneet edunvalvojat.