Oulun keskusta elää muutosta. Liikkeiden tilalle tulee yhä enemmän muita palveluja.
Kaupungin elävänä pitämiseen ei ole vain yhtä ja ainoaa kaavaa. Viihtyisyys ja asukkaat ovat kuitenkin reseptin olennaisia ainesosia.
Yksi toimija tuli ja toinen lähti. Näin oli Oulun keskustan liiketilojen kohdalla vuosikymmenten ajan.
Viime vuosina on koettu rysäyksiä, jotka ovat ravistelleet perinteistä tilojen kiertoa. Kauppakeskus Valkea avattiin keväällä 2016 ja Stockmann lopetti alkutalvesta 2017.
Painopiste siirtyi Stockmannin nurkilta uuteen kauppakeskukseen ja sen lähiympäristöön. Samaan aikaan kaikkiin tyhjentyviin tiloihin ei enää löytynytkään tulijoita.
Nyt tilanne on rahtusen valoisampi. Esimerkiksi Rotuaarin ja Kauppurienkadun kulman tyhjänä olleisiin tiloihin on saatu toimijat (Kaleva 14.6.).
Toisaalta Stockmannin vanhan tavaratalon toisen ja kolmannen kerroksen tilat pääosin ammottavat tyhjyyttään. Oulun isoimpiin vaatetusliikkeisiin kuuluva H&M on kertonut lähtevänsä Kirkkokadun ja Saaristonkadun kulmasta, mutta ei ole kertonut, hakeeko uusia tiloja keskustasta.
Hiipunut keskusta luo ainakin yhtä vahvasti kuvaa kaupungista kuin elävä. Oulu oli jo vajoamassa edelliseen tilaan, mutta nyt ilmassa on vireytymisen merkkejä. Kuten Kalevan torstainen juttu kertoi, uutta on kuitenkin se, millaisia toimijoita keskustaan tulee.
Perinteisen kaupan vetäytyminen näyttää jatkuvan. Kehitys on harmillinen, mutta sitä lienee mahdotonta pysäyttää. Ostosten teko siirtyy yhä enemmän verkkoon.
Oulussa ja muuallakin maassa ydinkeskustoihin on tullut kauppojen tilalle muita toimijoita. Uudenlaisia kahviloita ja ravintoloita mutta myös esimerkiksi kuntokeskuksia tai muita hyvinvointipalveluita. Samalla kaupunkien ytimien kävelyvyöhykkeet ovat laajentuneet.
Uusia toimijoita koskevat tietenkin samat talouden lainalaisuudet kuin perinteistäkin liiketoimintaa. Bisneksen on oltava kannattavaa, eikä se onnistu ilman riittävää määrää asiakkaita.
Oulun ytimeen valoa luo nyt se, että keskustaan ja sen tuntumaan nousee uusia asuintaloja. Elävän keskustan tekevät ihmiset, asiakkaat ja asukkaat.
Palvelujen läheisyys näyttää olevan entistä merkittävämpi asuinpaikan valinnan kriteeri myös lapsiperheille, jotka ovat vanhastaan hakeutuneet keskustojen ulkopuolelle omakotitaloihin.
Keskustan elävöittämisen olennainen ainesosa on viihtyisyys. Se syntyy monista tekijöistä, ei vain kaupungin organisaation päätöksistä vaan myös esimerkiksi kiinteistön omistajien ja keskustassa olevien yritysten ratkaisuista.
Yrittäjienkin on syytä katsoa Oulussa peiliin. Tätä nykyä vaikkapa keskustan ruokapaikka- ja kahvilatarjonta nuupahtaa pääosin iltakahdeksaan, viimeistään yhdeksään mennessä. Kapakat ovat asia erikseen.
Kysyntä kuitenkin syntyy myös tarjonnasta. Tarvitaan rohkeita pelin avaajia, lyhyesti sanottuna pitempiä aukioloja. Nyt ne tuntuvat Oulussa periytyneen ajalta, jolloin kaupungin asukasmäärä oli alle 100 000:n. Asian huomaavat ensimmäisenä Ouluun tulevat vieraat.