Yli kymmenen vuotta sitten Eurajoen Olkiluodossa koeluonteisena toimintansa alkanut ydinjätteen loppusijoitusluolaston rakentaminen eteni merkittävän askeleen hallituksen päätettyä rakennusluvan myöntämisestä torstaina.
Aikaisemmin tänä vuonna säteilyturvasta vastaava viranomainen Säteilyturvakeskus STUK arvioi hanketta toteuttavan Posiva Oy:n suunnitelmat turvallisiksi. Aalto-yliopistossa joulukuussa tarkastettavassa väitöskirjassa Olkiluodon 1,8 miljardia vanhan ja ainakin kaksi miljardia vuotta paikallaan pysyvän kallioperän todetaan soveltuvan hyvin ydinjätteen loppusijoituspaikaksi.
Suomi on ensimmäisenä maana maailmassa ratkaisemassa ydinvoimaloiden korkea-aktiivisen jätteen, käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen. Pitkällä loppusijoituspaikan suunnitelmissa ollaan myös naapurimaassa Ruotsissa.
Ydinpolttoaineen loppusijoittamista pidetään yhtenä suurimpana ydinvoimaloihin liittyvänä ongelmana. Korkea-aktiivinen jäte on sijoitettava niin, ettei siitä aiheudu koskaan mitään vaaraa ihmiselle eikä ympäristölle.
Kysymys ei ole mistä tahansa jätteestä vaan vaarallisesta radioaktiivisesta säteilystä. Ydinpolttoaineen radioaktiivisuus puolittuu erittäin nopeasti reaktorista poistamisen jälkeen. Ydinjätteen ominaisuutta kuvaa kuitenkin hyvin se, että sitä on jäähdytettävä välivarastossa ydinvoimalassa nelisenkymmentä vuotta ennen lopulliseen sijoituspaikkaan siirtämistä.
Loppusijoituspaikan puolestaan on oltava sellainen, ettei säteilyä pääse ympäristöön missään tilanteessa tuhansiin vuosiin. Säteily hiipuu luonnollisen uraanimalmion tasolle vasta noin 200 000 vuodessa.
Olkiluodossa käytetty polttoaine pakataan kuparikapseleihin. Ne siirretään luolastoon yli 400 metrin syvyyteen. Kapselit sijoitetaan bentoniittipuskureilla varustettuihin kallioon porattuihin reikiin.
Olkiluodon ydinjätteen loppusijoitusluolastosta vastaa Posiva, jonka takaa löytyvät nyt toiminnassa olevan neljän ydinvoimalan omistajat Teollisuuden Voima ja Fortum.
Posiva on tähän saakka suhtautunut nihkeästi Pyhäjoelle rakennettavan Fennovoiman ydinvoimalan jätteen vastaanottamiseen. Fennovoiman, jonka sähköntuotannon on suunniteltu alkavan ensi vuosikymmenen puolivälin tienoilla, on puolestaan esiteltävä ydinjätteen loppusijoitussuunnitelma ensi vuonna.
Kaiken järjen mukaan Fennovoiman jätteille pitäisi löytyä tilaa Olkiluodosta. On melkoista sähkönkuluttajien rahojen haaskausta, jos tämä estetään. Sitä paitsi Olkiluodon luolaston on alunperin suunniteltu ottavan vastaan seitsemän voimalaitoksen jätteet, joten tilaa on. Hallituksen nyt tekemä päätös antaa luvan rakentaa varasto viiden voimalan jätteille.
Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) on vaatinut myös Fennovoiman jätteiden hautaamista samaan luolastoon. Rehn on väläytellyt myös lainsäädännöllisiä pakkotoimia, jos tähän ei päästä. Näin tuleekin toimia.