Tässä vaiheessa ei enää pitäisi olla kiistaa ydinjätteen loppusijoituksesta. Ongelma pitää ratkaista nopealla aikataululla.
Hallitus on tehnyt myönteiset periaatepäätökset kahden ydinvoimalan lisärakentamisesta Suomeen. Vain toisella hakijalla eli Teollisuuden Voimalla TVO:lla on toimiva järjestelmä ydinjätteen loppusijoituksesta.
Uutena yrittäjänä ydinvoimamarkkinoille tulevalla Fennovoimalla ei toistaiseksi ole toivetta varmempaa ajatusta siitä, minne se aikanaan sijoittaa ydinjätteensä. Rakentamishankkeensa yleisselvityksessä Fennovoima kertoo, että se suunnittelee loppusijoittavansa ydinvoimalaitoksen jätteet Eurajoen Olkiluotoon.
Posivalla on alueella luolasto, jonka täyttäminen loppusijoitettavalla ydinjätteellä alkaa vuoden 2020 tienoilla. Jätteen loppusijoitus Olkiluodon luolastoon jatkuu noin sata vuotta.
Fennovoiman kannalta asiassa on vain se mutta, ettei Posiva ole ainakaan toistaiseksi osoittanut suurta halukkuutta sijoittaa luolastoon muiden kuin omistajiensa eli TVO:n ja Fortumin ydinjätteitä.
Onkalo on suunniteltu ottamaan vastaan Loviisan ja Olkiluodon nykyisten, rakenteilla olevan ja tulevaisuudessa rakennettavien ydinvoimaloiden jätteet.
Posivaa pehmittääkseen Fennovoima on hankkinut alueelta maata. Yhtiö on vedonnut myös eduskunnan linjaukseen, jonka mukaan ydinjätteet pitää Suomessa sijoittaa yhteen ja samaan paikkaan. Suomessa tuoksi paikaksi on nimetty Olkiluoto.
Kauppa- ja teollisuusministeriö ei ole halunnut puuttua asiaan, vaan edellyttää, että yritykset ratkaisevat asian keskenään. Posivaa ei kuitenkaan voi pakottaa ottamaan Fennovoiman jätteitä.
Fennovoiman luvan ehtona on, että sen pitää esittää kuuden vuoden kuluessa tarkempi suunnitelma laitoksensa ydinjätteen loppusijoittamisesta. Fennovoimassa on syytä huomata, että ydinvoimatoimintaa aloittava yritys ei voi laskea sen varaan, että muut ottavat huolehtiakseen sen jätteistä.
Vastuu ydinjätehuollosta kuuluu ydinvoimayhtiöille, joiden on huolehdittava yksin tai yhdessä ydinjätteistään.
Kansallisesti ei ole yhdentekevää, minne Fennovoima lopulta ydinjätteensä hautaa. Kyse on niin merkittävästä hankkeesta, että jäteratkaisu pitää saada aikaan kohtuullisen nopeasti, vaikka loppusijoitusta tarvittaisiinkin vasta 50 vuoden päästä.
Fennovoima suunnittelee rakentavansa ydinvoimalan Pohjois-Suomeen, joko Simoon tai Pyhäjoelle. Pohjoissuomalaisilla on oikeus saada tietää mahdollisimman pikaisesti, kummalle paikkakunnalle yhtiö tuotantolaitosta suunnittelee. Pohjoissuomalaisilla on myös oikeus saada tietää, minne alueella toimivan laitoksen korkea-aktiiviset ydinjätteet sijoitetaan.
Jos Posiva ei huoli jätteitä, sijoitetaanko ne peruskallioon jonnekin Pohjois-Suomeen? Onko jo kertaalleen kuopattu Kuhmon Romuvaara Fennovoiman tuleva jätesäiliö? Näihin kysymyksiin pitäisi saada vastauksia. Tosiasia kuitenkin on, että ydinjätteen loppusijoitusta ei voi jättää pelkästään yhtiöiden keskenään sovittavaksi, vaan tarpeen tullen viranomaisten pitää puuttua asiaan ja määrätä Fennovoima ratkaisemaan, minne yhtiön ydinjätteet sijoitetaan.
Tarvittaessa myös Posiva voidaan velvoittaa laajentamaan toimintaansa, jotta se pystyy ottamaan myös Fennovoiman jätteet. Parasta tietenkin olisi ollut, jos Fennovoimalla jo periaatepäätöstä hakiessaan olisi ollut varma tieto, mitä jätteille tehdään.
Halu rakentaa ei yksin riitä, vaan ydinvoimarakentajaksi pyrkivällä yhtiöllä pitäisi olla tarkka käsitys siitä, mitä se tekee jätteillään. Pohjois-Suomella on oikeus odottaa Fennovoimalta tietoa siitä, miten se aikoo ratkaista jätekysymyksen.