Kun kerran jätettä tuottava laitos kelpaa, niin kelvannee sitten jätehautakin. Siinä lienee tiivistettynä ajatus, jolla ydinvoiman vastustajat ovat viime päivinä tökkineet ja kutitelleet ainakin Raahen kaupunkia.
Kun hallitus oli asettunut esittämään Fennovoima Oy:lle lupaa rakentaa uusi ydinvoimala Pohjois-Suomeen, joko Pyhäjoelle tai Simoon, Pyhäjoella hanketta voimallisesti vastustava Pro Hanhikivi ry koki erätappion. Yhdistys ei jäänyt kuitenkaan nuolemaan haavojaan, vaan käänsi katseensa vielä ratkaisemattomaan asiaan eli ydinjätteen loppusijoitukseen. Siihen kun Fennovoimalla ei ole toistaiseksi ollut esittää selkeää ratkaisua.
Runsas viikko sitten Pro Hanhikivi esitti Raahen kaupungille pyynnön ottaa pikaisesti kantaa käytetyn ydinpolttoaineen eli korkea-aktiivisen ydinjätteen sijoittamisesta Raaheen. Pro Hanhikiven mukaan Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja Jukka Laaksonen on nimittäin sitä mieltä, että Fennovoiman loppusijoitus tulisi olla ydinvoimalapaikkakunnalla.
Kannanottopyynnön takana voi toki olla muitakin ajatuksia, mutta ainakin sillä katsotaan, onko Raahen kaupungilla ja koko seutukunnalla rohkeutta lupautua ottamaan varsinaisen ydinvoimalaitoksen ohella alueelleen myös ydinjätehauta. Pro Hanhikiven esittämää kannanottopyyntöä ei maalaisjärjellä ajateltuna voi pitää juurikaan muuna kuin edellä mainittuna tökkimisenä ja kutitteluna.
Yhdistyksen tehtävänä tuskin on pyytää valtion puolesta lausuntoja.
Avoimesti ydinvoimaa vastustava Raahen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pyry-Pekka Suonsivu toi Pro Hanhikiven pyynnön pikaisesti hallituksen käsittelyyn. Ironisen sanailun taitava Suonsivu ilmoitti Facebookissa päättäneensä ottaa kaupunginhallituksen listalle keskustelunavauksen ydinjätteen loppusijoittamisesta Raahen alueelle, jottei raahelaisten enemmistön toivomalle fennovoimalalle olisi esteitä sijoittua Pyhäjoelle. Huomauttipa hän vielä, että ydinjätehaudan rakentaminen toisi töitä seutukuntaan.
Kaikki eivät Suonsivun sanoista kuitenkaan ironiaa löytäneet, sillä pari päivää myöhemmin hän avautui jälleen Facebookissa kertomalla, ettei kerännytkään lisää ystäviä avatessaan keskustelua ydinjätteen loppusijoituksen mahdollistamisesta Raahen alueella. "Mikäköhän sitten miellyttäisi? Hiljaakaan ei osaa olla... paitsi Grand Casinolla", hallituksen puheenjohtaja pohdiskeli.
Kieltämättä ydinjätteen loppusijoituslaitoksen rakentaminen toisi alueelle pitkäksi aikaa työtä, jopa huomattavasti pitemmäksi aikaa kuin varsinaisen ydinvoimalaitoksen rakentaminen. Tämän myöntää Raahen kaupunginjohtaja Kari Karjalainenkin.
Kaupunginjohtajan mielestä nyt olisi oikea aika ilmoittautua vastaanottamaan myös loppusijoituslaitos. Toisaalta hän tietää senkin, että loppusijoituksen ratkaiseminen ei suinkaan ole Raahen kaupungin, vaan Fennovoiman tehtävä.
Mutta mitä sanoo ydinjätteen loppusijoituksesta ydinenergialaki? Se sanoo, että voimayhtiöt ovat vastuussa omista jätteistään. Yhtiöiden on huolehdittava asianmukaisesti olemassa olevista jätteistä ja valmistauduttava tulevaisuudessa tarvittaviin ydinjätehuollon toimenpiteisiin. Voimayhtiöt ovat vastuussa kaikista ydinjätehuollon kustannuksista.
Suomen ydinjätehuoltoa ohjaavat vuonna 1988 voimaan tulleet ydinenergialaki ja ydinenergia-asetus. Niissä määritellään muun muassa ydinenergian tuottajan velvollisuudet, lupakäsittelyt ja valvontaoikeudet. Ydinenergialakia muutettiin 1994 niin, että kaikki Suomessa syntyvä ydinjäte on loppusijoitettava Suomeen.
Kansalaisjärjestöjen vastuista tuossa ei puhuta mitään.