Fennovoiman ydinvoimalaitoksen turvallisuusarvio ja rakentamislupaan liittyvä lausunto ovat myöhässä. Säteilyturvakeskus STUK ei pysty toimittamaan työ- ja elinkeinoministeriön odottelemaa arviota enää tämän vuoden aikana kuten alunperin on ollut tarkoitus. (Kaleva 19.5.)
Fennovoiman on ollut määrää toimittaa aineisto vaiheittain niin, että se on STUK:lla käytettävissä kesällä 2017. Tässä vaiheessa on kuitenkin selvää, että lausunnon valmistuminen työ- ja elinkeinoministeriölle viivästyy, koska Fennovoima jatkaa aineiston toimittamista kesään 2018 saakka. Sen jälkeen STUK tarvitsee oman aikansa viimeisimpienkin paperien käsittelyyn.
Turvallisuusarviossa on ydinvoimalan toiminnan kannalta kyse keskeisestä asiasta. Siinä Fennovoiman tulee osoittaa, että laitoksen rakentaminen ja käyttö eivät aiheuta säteilyvaaraa tai sen uhkaa laitoksen työntekijöille, ympäristön asukkaille tai ympäristölle.
Turvallisuusarvio puolestaan on ratkaiseva dokumentti varsinaisen rakentamisluvan myöntämiselle. Valtioneuvosto voi antaa rakentamisluvan vain jos laitos täyttää suomalaiset turvallisuusvaatimukset.
Näin suuren ja merkittävän hankkeen pitäminen aikataulussa on valtava ponnistus. Suunnittelu- ja rakentamisvaiheen paineista huolimatta turvallisuudesta on pidettävä kiinni. Siksi turvallisuusarvion sisällöstä ei saa tinkiä aikataulusyistä.
STUK edellyttää vaatimusten täyttämistä kuten on saatu huomata jatkuvasti viivästyneen TVO:n Olkiluoto 3:n kohdalla. Fennovoimassa asiaan suhtaudutaan luottavaisesti ja uskotaan, että rakentamislupa Pyhäjoen Hanhikiven ydinvoimalaitokselle saadaan vielä vuoden 2018 loppuun mennessä.
Fennovoiman taival on ollut täynnä vaikeuksia, yllätyksiä ja nopeita käänteitä. Kotimaisen rahoitusosuuden juokseminen kasaan oli täyttä tuskaa.
Fennovoiman rahoitus on noussut taas äskettäin osaksi poliittista peliä. Vihreät ajoivat Helsingin kaupunginvaltuustossa läpi päätöksen, jonka mukaan Vantaan Energia irrotettaisiin Fennovoiman ydinvoimahankkeesta. Vastaava aloite Vantaalla ei ole edennyt.
Jos Helsinki tosissaan päättäisi luopua ydinvoimayhtiön omistuksesta, sen pitäisi myydä 40 prosentin osuutensa Vantaan Energian osakkeista sitoumuksineen.
Asia ei ole läpihuutojuttu, vaikka se olisi aloitteen tekijälle Helsingin kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja Emma Karille (vihr.) meriitti puolueen puheenjohtajakisassa.
Myynnissä vastuut ja velvoitteet seuraisivat perässä, mikä lisäisi vaikeuskerrointa. Osakassopimuksesta luopuminen ei liioin ole ilmoitusluontoinen asia. Keskon Kestran irrottautuminen tapahtui vielä osakassopimuksen aikataulussa, vaikka asiaa puitiin välimiesoikeudessa.
Osakassopimus raukeaisi nähtävästi vain siinä tapauksessa, että koko hanke päätettäisiin lopettaa. Sellainen ei kuitenkaan ole näköpiirissä.
Ydinvoimalan rahoituksessa on kyse pitkäaikaisesta sitoumuksesta, johon päivänpoliittisen poukkoilun ei pitäisi kovin herkästi vaikuttaa.