Nettijätti Google näyttää suuntaa lopettaessaan hakuohjelmansa kiinalaisversion tulosten sensuroinnin. Mahtiaan koko ajan kasvattavan valtiojätin ratkaisuihin päätöksellä tuskin on kuitenkaan mitään vaikutusta.
Googlen ratkaisu musta päivä Kiinalle. Näin otsikoitiin kolme vuotta sitten kun yhdysvaltalainen netin jättiläinen päätti julkistaa päätuotteestaan eli hakuohjelmastaan Kiinaa varten sensuroidun version. Googlen mukaan myöntyminen Kiinan viranomaisten vaatimuksiin oli parempi vaihtoehto sananvapaudellekin kuin se, että yhtiö joutuisi jättämään maan.
Niinpä jos Google.cn-sivun hakuriville on kirjoittanut vaikkapa hakusanan Tiananmen, vastaukseksi on tullut Taivaallisen rauhan aukiota koskevia matkailuhenkisiä tai ylevän isänmaallisia tekstejä ja kuvia muttei mitään vuoden 1989 opiskelijamielenosoituksista tai niiden väkivaltaisesta nujertamisesta.
Muutama päivä sitten Google ilmoitti kuitenkin klikkaavansa ohjelman sensuuriominaisuuden off-asentoon. Yhtiön mukaan sensurointi päättyy, vaikka se merkitsisi palvelun lopettamista Kiinassa.
Jos päätös todella toteutuu, se osoittaa palaamista periaatteisiinsa. Yksi yhtiön sloganeistahan on ollut "Älä tee pahaa".
Päätöksensä perusteeksi yhtiö ilmoitti, että sen ylläpitämää Gmail-sähköpostipalvelua vastaan on hyökätty Kiinasta ja pyritty murtautumaan kiinalaisten ihmisoikeusaktivistien sähköposteihin. Epäilyä siitä, että toiminnan takana olisivat Kiinan viranomaiset, ei sanottu suoraan, mutta arvio tuli kyllä lausunnoista ilmi.
Yhtiö ansaitsee päätöksestään kehut, sillä tiedonhaun vapaudessa on kyse myös sananvapaudesta. Kiinan perustuslakikin sen takaa. Se kohta vain on kerta kerran jälkeen jäänyt tyhjäksi fraasiksi, kun kommunistinen puolue on havainnut näkemyksiään ja asemiaan kyseenalaistettavan. Niinpä Kiinan vankiloissa viruu iso joukko "valtionvastaisesta toiminnasta" tuomittuja, sananvapautta käyttäneitä ihmisiä.
Googlen toiminta olisi tosin ollut vielä ylevämpää, jos se ei olisi yhteistyöhön koskaan edes ryhtynyt. Nyt osasyy ryhdistäytymiseen lienee se, että yhtiö on hävinnyt kamppailun Kiinan hakukonemarkkinoiden herruudesta. Bisnestappionsa Google yrittää kääntää moraaliseksi voitoksi.
Oma kysymyksensä on se, onko Googlen protestilla mitään vaikutusta Kiinan sananvapauteen. Vaikka Google on maailman arvokkain tuotemerkki ja yhtiöön liittyy valtava määrä ihailua ja arvostusta, Kiinan poliittisessa johdossa yhtiön ratkaisu ei välttämättä aiheuta kuin kulmakarvojen hetkellisen kohoamisen. Sen suurempaa hätkähdystä ei näytä aiheuttaneen Washingtonin aie lähettää Kiinaan selvityspyyntö Gmail-sähköpostiin kohdistuneesta hyökkäyksestä.
Maailman väkirikkaimmassa valtiossa kansallinen ylpeys on ollut aina sellaisissa lukemissa, ettei ulkopuolisten painostusyritysten ole hevin annettu linjaa hetkauttaa. Jos sananvapautta eivät ole pystyneet maahantuomaan länsimaiden poliittiset johtajat, niin tuskin näistä maista tulevat yhtiötkään.
Kiinan ja sen johtajien itsetuntoa ovat vain kasvattaneet yhä uudet maan mahdista kertovat uutiset kuten maailmantalouden taantumankin aikana mitatut huimat kasvuluvut ja viimeksi tieto maan noususta suurimmaksi viejävaltioksi.
Eikä tämäntyyppisille uutisille näy loppua. Mitä mahtavammaksi Kiinan asema paisuu, sitä vaikeampaa siihen on ulkopuolelta vaikuttaa missään asiassa. Siksi ennuste Kiinan sananvapauden kohentumisestakin on yksiselitteisesti huono.