WWF:llä on oma kanta Met­sä-La­pin li­sä­suo­je­luun

Luonnonsuojelijoiden Metsä-Lappiin esittämä lisäsuojelu jakaa mielipiteitä luontojärjestöjen joukossa. Greenpeace, Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto toivat toukokuun alussa julki huolensa Metsä-Lapissa yhä suojelemattomista metsäerämaista.

WWF pitää Metsä-Lapin suojelutasoa jo valmiiksi korkeana.
WWF pitää Metsä-Lapin suojelutasoa jo valmiiksi korkeana.

Luonnonsuojelijoiden Metsä-Lappiin esittämä lisäsuojelu jakaa mielipiteitä luontojärjestöjen joukossa. Greenpeace, Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto toivat toukokuun alussa julki huolensa Metsä-Lapissa yhä suojelemattomista metsäerämaista.

Järjestöjen rinnalta puuttui Suomen WWF, joka julkisti helmikuussa yhdessä Metsähallituksen kanssa sovun Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojelun täydentämisestä.

Toisin kuin muut luontojärjestöt, WWF pitää Metsä-Lapin alueen suojelutasoa jo varsin korkeana. WWF myöntää, että alueella on yhä suojelemattomia lähes luonnontilaisia metsäalueita. Niiden osalta järjestö odottaa Metsähallituksen tekevän vielä lisäselvityksiä.

- Metsähallitus selvittää ennen hakkuitaan näiden metsien luonnonsuojelullisen arvon sekä merkityksen muille maankäyttömuodoille. Tällaisia selvityksiä me odotamme Metsähallitukselta, järjestön metsäpäällikkö Harri Karjalainen kertoo STT:lle.

Karjalainen ymmärtää muiden luontojärjestöjen käyttämän suojeluargumentin metsäerämaiden itseisarvosta ja vanhan puun arvokkuudesta.

- Se on ymmärrettävä. Me olemme pyrkineet lähestymään asiaa luonnonsuojelun näkökulmasta aika tieteellisesti. Jos metsistä 30 - 40 prosenttia on tiukasti suojeltu, niin sen pitäisi riittää ylläpitämään lajisto ja luonnon monimuotoisuus. Tämä on meidän pääpointtimme, Karjalainen sanoo.

Lapin metsien lisäsuojelu on Karjalaisen mukaan ennen kaikkea arvokysymys, jota olisi pohdittava itse alueella. Hän ottaa esimerkiksi Sodankylän Peurakairan, joka on yksi toisten luontojärjestöjen vaatimista lisäsuojelukohteista.

- Olen käynyt Peurakairassa ja ne ovat kiistämättä tosi kauniita metsiä. Olisi tappio, jos se maisema hakattaisiin. Myös paperinostajille ja Lapin kävijöille erämailla voi olla itseisarvo. Olennaista on, että ne ihmiset, jotka elävät sen maiseman keskellä, löytäisivät ratkaisun tähän, Karjalainen sanoo.

Lapin metsien suojelukeskustelua vaivaa Karjalaisen mukaan mustavalkoisuus.

- Meillä nähdään vain kaksi vaihtoehtoa: Joko metsät suojellaan tai hakataan sileiksi. Mielestäni voitaisiin keskustella esimerkiksi pienimuotoisista hakkuista. Niitä tehdään hyvin vähän.

Metsähallituksen Länsi-Lapin aluejohtaja Kirsi-Marja Korhonen kertoo, että Metsä-Lapin suojelutason analyysi valmistuu syksyyn mennessä.

Ilmoita asiavirheestä