WWF: Suomi jää­mäs­sä Itä­me­ren suo­je­lu­ta­voit­teis­ta

Maailman luonnonsäätiön WWF:n mukaan Suomi ei ole toistaiseksi onnistunut tavoitteissa, joita se on asettanut Itämeren ravinnepäästöjen vähentämiselle. Esimerkiksi Suomesta Itämereen päätyvän typen kokonaiskuormitus on vähentynyt 1990-luvun alusta vain neljä prosenttia ja fosforin 22 prosenttia. Tavoitteena oli puolittaa ravinnekuormitus vuoteen 2005 mennessä.

Levää riittää Itämerellä.
Levää riittää Itämerellä.

Maailman luonnonsäätiön WWF:n mukaan Suomi ei ole toistaiseksi onnistunut tavoitteissa, joita se on asettanut Itämeren ravinnepäästöjen vähentämiselle.

Esimerkiksi Suomesta Itämereen päätyvän typen kokonaiskuormitus on vähentynyt 1990-luvun alusta vain neljä prosenttia ja fosforin 22 prosenttia. Tavoitteena oli puolittaa ravinnekuormitus vuoteen 2005 mennessä.

Maatalouden Itämerelle aiheuttama fosforikuormitus on pienentynyt neljänneksen huippulukemista, mutta samaan aikaan typpikuormitus on jopa hieman lisääntynyt. Sen sijaan aikanaan paljon parjatun kalatalouden aiheuttamat päästöt ovat vähentyneet huomattavasti.

Vuonna 2002 silloinen hallitus hyväksyi kansallisen Itämeren suojeluohjelman. WWF:n tiistaina julkistama suojeluohjelman toteutuksen arviointi perustuu eri hallinnonaloilta kerättyyn tietoon. WWF ja Merentutkimuslaitos esittelivät Itämeren nykytilaa politiikan ja talouselämän päättäjille tiistaina tutkimusalus Arandalla.

-- Ohjelma sinänsä oli erittäin kunnianhimoinen ja tavoitteet olivat WWF:n mielestä erinomaisia, myönsi WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.

Kosteikkoja vielä harvassa

Hallituksen ohjelmaan on kirjattu Itämeren suojeluohjelman jatkaminen. WWF pahoittelee kuitenkin sitä, että hallitusohjelmassa ei ole riittävästi konkreettisia toimia tilanteen korjaamiseksi.

Itämeren suojeluohjelmassa laitettiin esimerkiksi tavoitteeksi perustaa 40 000 hehtaaria suojavyöhykkeitä ja 20 000 hehtaaria kosteikkoja suojaamaan vesistöjä maatalouden päästöiltä. Tähän mennessä suojavyöhykkeitä on perustettu vasta noin 4 000 hehtaaria ja kosteikkoja alle sata hehtaaria.

-- Maatalouden ympäristötukijärjestelmää on uudistettava siten, että toimet nykyistä tehokkaammin kohdentuvat ravinnepäästöjen vähentämiseen, Luukkonen sanoi.

WWF esittää raportissaan myös tukun muita toimia, joihin Suomen tulisi ryhtyä Itämeren rehevöitymisen hillitsemiseksi. Keinovalikoimaan kuuluu esimerkiksi fosfaattien kieltäminen pesuaineista koko EU:n alueella. Lisäksi järjestö vaatii, että haja-asutusalueiden jätevedet pitää saada käsittelyn piiriin jo ennen vuotta 2014, joka on nykyinen takaraja.

Ilmoita asiavirheestä