Metsästysturismi voi parhaimmillaan jopa tukea Afrikan väestöä sekä elinympäristöjä - mutta siihen liittyy myös riskejä, sanotaan ympäristöjärjestö WWF:stä.
- Afrikassa ihmisten hyvinvointi ja sen lisääminen on tärkeä asia. Jos luodaan metsästysturismia oikein toteutettuna, se parhaimmillaan tuo toimeentuloa paikallisille, sanoo suojelujohtaja Jari Luukkonen.
Toisaalta uhanalaisten lajien metsästäminen ja osien kauppaaminen saattaa luoda markkinaraon myös salametsästykselle, Luukkonen sanoo.
- Jos vaihtoehtona olisi vaikkapa suojelualue, jossa voisi olla muuta luontomatkailua, se on tietenkin vielä parempi vaihtoehto.
Metsästäjien mielestä metsästysmatkailu tukee paikallista väestöä ja ylläpitää elinympäristöjen säilymistä.
Suomessa vieraileva eteläafrikkalainen toimittaja, luonnonsuojelija Ian Michler, taas sanoo, että suomalaisten pitää kantaa vastuunsa Afrikan-metsästysturismista, joka on eettisesti ja ekologisesti väärin. Etenkin Etelä-Afrikassa eläimiä usein kasvatetaan metsästettäviksi. Myös uhanalaisia ja vaarantuneita lajeja, kuten leijonia, tarhataan. Afrikassa myös uhanalaisen sarvikuonon kaatoluvan voi ostaa huutokaupasta, jossa sen hinta on yleensä satojatuhansia dollareita.
Tarkkoja tietoja suomalaisten Afrikan-metsästysmatkaajien määrästä ei ole, mutta sekä Namibian-matkoja järjestävästä Finnhuntingista että Metsästäjäliitosta arvioidaan, että heitä olisi noin sata vuodessa. Suuri osa metsästää antilooppeja.