Maailman kauppajärjestö WTO sai viikonloppuna Indonesian Balilla aikaan ensimmäisen laajan kauppasopimuksen vuonna 1995 alkaneen olemassaolonsa aikana.
Sopimus oli loppumetreille saakka vaakalaudalla Intian ja Kuuban esittämien vaatimusten vuoksi. Lopulta kaikki 159 jäsenmaata saatiin mukaan sopimukseen, jonka tavoitteena on laskea vienti- ja tuontikustannuksia sekä nopeuttaa tullausta ja vähentää siihen liittyvää paperisotaa.
WTO:n kannalta sopimus tuli miltei viimeisellä hetkellä, sillä järjestön uskottavuus on ollut koetuksella.
Päätöksentekoavaikeuttaa se, että WTO pyrkii konsensukseen, saamaan ratkaisuilleen kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän. Maailmankaupassa on paljon erilaisia intressejä, jonka vuoksi yhteisymmärrykseen pääsy oli vuosien neuvottelujen takana.
Teollisuusmaiden järjestö OECD on laskenut kaupankäynnin kustannusten alentuvan sopimuksen seurauksena jäsenmaissa kymmenellä prosentilla ja muissa maissa vielä enemmän. Sopimuksen hyöty tulee sen synnyttämästä kasvusysäyksestä maailmankauppaan.
Rahassa laskettuna se tietää arviolta 700 miljardia euroa lisää rahaa maailmantalouteen. Työpaikoiksi muutettuna sen arvioidaan tarkoittavan 21 miljoonaa uutta työpaikkaa, joista suurin osa syntynee kehittyviin maihin.
Suomelle WTO-sopimuksen uskotaan tarjoavan uusia mahdollisuuksia etenkin Venäjälle suuntautuvassa kaupankäynnissä. Venäjästähän tuli WTO:n jäsen viime vuonna.
Suomalaiset ovat olleet varsin tuskastuneita Venäjän tullin toimintaan. Nyt tehdyllä sopimuksella tullimenettelyn on lupa odottaa nopeutuvan.