Tieto Venäjän ja EU:n sopimuksesta WTO-jäsenyydestä on tervetullut uutinen. Jäsenyys helpottaisi tuntuvasti myös Suomen kanssakäymistä Venäjän kanssa.
Venäjän täysjäsenyyteen maailman kauppajärjestössä WTO:ssa menee vielä aikaa, mutta Moskovassa pidetty EU:n ja Venäjän välinen huippukokous tasoitti tietä sinne tuntuvasti. EU ja Venäjä allekirjoittivat sopimuksen niistä ehdoista, joilla Venäjä voisi WTO:hon liittyä.
Venäjä on ainoa merkittävä valtio, joka ei vielä ole mukana kauppajärjestössä. WTO on usein ollut kansalaisjärjestöjen kritiikin kohteena, mutta sinne ovat halunneet mukaan käytännössä kaikki valtiot, kommunistipuolueen johtamasta Kiinasta alkaen. Venäjällekään pysyminen ulkona tähän asti ei ole ollut mikään periaatteellinen kysymys, vaan se on johtunut käytännön seikoista.
Venäjän talouden rakenne on yksinkertaisesti neuvostokauden ja sitä seuranneen pikayksityistämisen ja ruplan romahduksen jäljiltä sellainen, ettei se ole ollut sovitettavissa yhteen kansainvälisen kaupan normaalien pelisääntöjen kanssa. Lisäksi Venäjän asenne on ollut usein siinä määrin itseriittoinen, että taipuminen WTO-jäsenyyden väistämättä mukanaan tuomiin muutoksiin on ollut työlästä.
Todellinen ongelma Moskovan hallitsijoille on myös siinä, että talouden tehostaminen saattaa ainakin alkuvaiheessa lisätä työttömyyttä monilla aloilla. Lisäksi kansalaiset tuskin ilahtuvat, jos nyt hyvin alhaiset kotimaiset energiahinnat alkavat WTO:n myötä nousta.
Presidentti Vladimir Putin ymmärtää kuitenkin hyvin, että talouden avaaminen maailmalle on Venäjän tulevaisuudelle elinehto. Elintaso ja kansantuote ovat nyt olleet nousussa jo useita vuosia, mutta ne johtuvat pitkälti korkeista öljyn hinnoista ja hyvistä vientituloista. Raaka-aineiden ohella juuri muuta vietävää Venäjällä ei olekaan.
Maan talous tarvitsee uudistuakseen kipeästi ulkomaisia investointeja, mutta epävarmuus pelisäännöistä on suuresti hidastanut niitä. WTO-jäsenyys on tärkeä askel kohti ennustettavia oloja ja vakaita käytäntöjä. Suomelle Venäjän-kaupan merkitys on jatkuvassa kasvussa, mutta mahdollisuuksia olisi vielä paljon enempään. Suomalaisyhtiöt ovat olleet investoinneissaan Venäjälle yhä hyvin varovaisia.
Jäsenyys kauppajärjestössä myös sitoisi Venäjää entistä tiiviimmin mukaan kansainvälisiin rakenteisiin. Se ei vielä sinällään ole mikään demokratian tae, mutta muista maista irrallaan oleva Venäjä olisi todennäköisemmin kansallismielisempi ja arvaamattomampi.
Sopimus EU:n kanssa ei vielä automaattisesti tuo WTO-jäsenyyttä. Tarvitaan vielä kahdenväliset sopimukset Yhdysvaltain ja Kiinan kanssa. Mutta suurin este on nyt poistunut, eikä se vähäinen este ollutkaan. Neuvotteluja käytiin kuusi vuotta.
Oli tärkeää, että tähän tulokseen päästiin heti ensimmäisessä itälaajenemisen jälkeisessä huippukokouksessa Venäjän kanssa. EU:n ja Venäjän suhteiden toimivuus tietää hyvää koko Euroopalle.
Jäljellä on kuitenkin vielä suuria avoimia kysymyksiä. Unioni toivoo vahvasti, että Venäjä ratifioisi Kioton ilmastosopimuksen ja turvaisi näin sen voimaantulon. Nyt presidentti Putin lupasi maan nopeuttavan ratifiointia. Toisin sanoen asia oli niin, kuten oli epäiltykin: Venäjälle Kioto on ollut kauppatavaraa WTO-neuvotteluissa EU:n kanssa. On syytä toivoa, että ratkaisu Kiotosta todella nyt syntyy, eikä sitä kiedota kulisseissa enää esimerkiksi viisumivapausneuvotteluihin.