Nettitietosanakirja Wikipedia on hienoimpia internetin luomia ilmiöitä. Suomeenkin on sen artikkelien kirjoittajista syntynyt 50 000-jäseninen tuntemattomien asiantuntijoiden kansanliike.
Internet alkoi teollisuusmaissa muuttua kaiken kansan työkaluksi 1990-luvun puolivälissä. Se merkitsi vallankumousta kansalaisten tiedonhaussa. Tätä nykyä monen suomalaisenkin ensimmäinen tiedonhankintaväline nopean faktatiedon tarpeessa on Google tai jokin muu hakuohjelma. Hakukoneet ovat näppäriä, mutta vastausten joukossa on myös epäluotettavaa soopaa. Ylipäätään asiallinenkin nettitieto on hajallaan siellä täällä kyberavaruudessa.
Helpotusta kaaokseen alettiin saada tämän vuosituhannen alussa. Ratkaisu oli samalla kertaa vanhanaikainen ja mullistava. Nettiin alettiin rakentaa perinteisen kaavan mukaista tietosanakirjaa, mutta uudella tavalla: kymmenien, tuhansien ja lopulta miljoonien ihmisten talkoilla. Syntyi nettitietosanakirja Wikipedia. Se kuuluu parhaaseen antiin, jota internet on mukanaan tuonut.
Wikipedian panivat alulle internetyrittäjä Jimmy Wales ja filosofi Larry Sanger Yhdysvalloissa vuonna 2001. Wales on luonnehtinut Wikipedian ideaa seuraavasti: "Kuvittele maailma, jossa kaikilla on vapaa pääsy kaikkeen inhimilliseen tietämykseen. Se on tehtävämme."
Voi kuulostaa mahtipontiselta ja utopistiselta, mutta tuohon suuntaan on edetty hämmästyttävää vauhtia: tätä nykyä Wikipediasta on oma versionsa jo 250 kielellä ja niissä yhteensä kuusi miljoonaa artikkelia. Suomen Wikipedia-aktivisteilla - ja yhtä lailla sen käyttäjillä - oli viime kuussa aihetta juhlaan, kun suomenkielisen nettitietokirjan artikkelimäärä ylitti sadan tuhannen rajan. Wikipedian tietoja päivittämään on rekisteröitynyt 50 000 suomalaista. Ei ole liioittelua puhua kansanliikkeestä.
Moni netinhyötykäyttäjä suhtautui Wikipedian ideaan alun alkaen epäillen. Helposti olisi voinut odottaakin, että kun kuka tahansa voi kirjoittaa nettitietosanakirjaan artikkelin, tulos on epäluotettava ja sisällöistä käydään loppumatonta sotaa. Wikipedian artikkelien sisällöistä on toki käyty ja käydään edelleen kädenvääntöä, mutta kaikkiaan yllättävän vähän. Muokkaustaistelut on pitkälti vältetty sillä, että kiistakysymyksissä kaikille merkittäville näkemyksille annetaan tilaa.
Wikipedian kirjoittajiksi on lähtenyt valtava joukko eri alojen asiantuntijoita. Heidän määränsä on kasvanut samaa tahtia kuin Wikipedian arvostus. Tiedelehti Naturen testissä vuosi sitten englanninkielinen Wikipedia osoittautui maineikkaan Encyclopaedia Britannican veroiseksi tietolähteeksi. Ei ihme, että varsin tuoreitakin perinteisiä tietosanakirjoja myydään myös Suomen kirjakaupoissa nyt roimilla alennuksilla.
Wikipedia on välineenä maanmainio, mutta myös ilmiönä äärimmäisen kiinnostava. Se on todiste maailmanlaajuisesta talkoohengestä ja yhteisöllisyydestä, jollaista ei ennen internetiä voinut edes syntyä. Kriitikoille internet on edelleen kaikenlaisen saastan sikiämisalusta, mutta Wikipedia todistaa omalta osaltaan, että netti on tuonut enemmän hyvää kuin pahaa.
Wikipediassa on merkillepantavaa se, että sen kirjoittajat jäävät lukijalle tuntemattomiksi. Palkintonsa taustalla ahkeroivat tekijät saavat siitä, että heidän työtään hyödyntävät jopa miljoonat tiedonjanoiset. Takana on suoranaista intohimoa, mutta muutakin, vaikkapa kotiseuturakkautta. Sen huomaa, jos käy katsomassa, kuinka erinomainen artikkeli Wikipediassa on esimerkiksi Pudasjärven kaupungista.