Helsinki Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos (r.) haluaa presidentin nimittävän jatkossakin Suomen Pankin pääjohtajan. Keskuspankin omaa pääomaa sen sijaan on ministerin mielestä aika keventää. Kokonaisuus on tarkoitus viedä eduskuntaan lokakuussa.
Wideroosin ehdotuksen mukaan pankkivaltuusto saisi nimittää jatkossa johtokunnan jäsenet, mutta presidentti saisi pitää oikeutensa valita itsenäisesti pääjohtajan.
Lisäksi ministeri ehdottaa, että Suomen Pankin vuotuinen voitto tuloutettaisiin kokonaisuudessaan valtion tuloarvioon. Ellei sitten pankkivaltuusto päätä toisin. Tähän asti keskuspankki on saanut siirtää voitosta puolet vararahastoonsa ja maksanut toisen puolen valtiolle: ellei pankkivaltuusto sitten päätä muuta.
Keskuspankin omaan pääomaan Wideroos koskisi vain niin sanotun kantarahaston osalta. Siitä ministeri tulouttaisi valtiolle kertaluonteisesti 741 miljoonaa euroa. Näin kantarahastoon jäisi pyöreä summa eli 100 miljoonaa euroa.
Mainittua kertaluonteista tuloa ei ole ennalta suunniteltu mihinkään budjettiin. Mutta se riittäisi enemmän kuin puolittamaan ensi vuoden budjettiesityksen 1,2 miljardin alijäämän. Sillä voitaisiin siis periaatteessa kutistaa selvästi valtion lainanottotarvetta ensi vuonna.
Vararahasto säilyisi
Sen sijaan Suomen Pankin 544 miljoonan euron vararahastoon, josta voidaan joko korottaa kantarahastoa tai kattaa keskuspankin tilinpäätöksen alijäämiä, ei ministeri koskisi.
Keväällä muistionsa julkistanut työryhmä olisi puuttunut vararahastoonkin: "En ole lähtenyt sille linjalle", ministeri toteaa. Toisaalta on vararahastoa tähän asti kartutettu juuri vuotuisin ylijäämin, jotka ministerin mallissa ohjattaisiin valtion kassaan.
Jos kuitenkin eteen sattuu yllättävä rahoituskriisi, niin Suomen Pankille jää edelleen varauksiin ja arvonmuutostileille 3,246 miljardia euroa, ministeri painottaa: "Melkein 20 miljardia mummonmarkkaa."
"Olen sitä mieltä, että sen jälkeen kun Suomi liittyi euroalueeseen, Suomen Pankin riskit muuttuivat", Wideroos selittää pääomien osittaista purkamista.
Liittymisen argumenttina oli se, että valuutta- ja korkopolitiikka sekä taloudellinen tilanne olisivat liittymisen myötä vakaampia: "Silloin en voi muuta ymmärtää kuin että myös Suomen Pankin asema on muuttunut."
Suomen Pankki kuitenkin arvottaa riskinsä toisin kuin valtiovarainministeriö, Wideroos myöntää. Myös pankkivaltuusto kieltää koskemasta varantoihin.
Wideroos kertoo käyttäneensä paljon aikaa Suomen Pankki -lain työryhmän keväisen raportin tutkimiseen. Hän on myös keskustellut kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajien kanssa: "Kun tämä on eduskunnan pankki."
Ministerin mukaan eduskunnassa kaivataan selvästi muutosta, mutta hän arvioi myös, että esityksellä olisi mahdollisuuksia mennä läpi. Suomen Pankki -lain muutos on tarkoitus saattaa lokakuussa valtioneuvostoon sekä eduskunnan käsittelyyn. Näillä näkymin uusi laki voisi tulla voimaan ensi tammikuun alusta.
Joka tapauksessa ministeri odottaa ehdotuksen herättävän kunnon keskustelua: "Se ei välttämättä ole lopullinen." Onhan välissä vielä paitsi EKP:n lausunto ja poliittinen areena myös Suomen Pankin mielipide. EKP tosin puuttunee korkeintaan talouteen ja Suomen Pankin pääomiin, ministeri ennakoi.
Ehdot pätevyydelle
Ministerissä ei nimitysprosessi herätä niin minkäänlaisia intohimoja: "Minulle nykymalli olisi myöskin käynyt."
Wideroos puoltaa selkeästi vahvaa presidenttiä. Kansa on valinnut presidentin, siinä mielessä malli on myös demokraattinen. "Ei voi olla niin, että presidentti olisi kumileima, joka vain hyväksyy, ilman mahdollisuuksia puuttua."
Toistaiseksi nimitykset on tehty kolmiportaisesti. Presidentti nimittää koko johdon pankkivaltuuston valtioneuvostolle esittämistä suosikeista. Eduskunta laittoi muutosasian käyntiin, kun presidentti Tarja Halonen nimitti listojen ulkopuolelta Sinikka Salon Suomen Pankin johtajaksi.
"Se rumba ei voi olla syy siihen, että nimitysjärjestelmää muutetaan", Wideroos sanoo. Mutta nykyjärjestelmällekään ei hänen mukaansa löydy poliittisesti kannatusta. Työryhmä taas tyytyy esittelemään raportissaan vain kolme eri vaihtoehtoa.
Sen sijaan työryhmän selvää suositusta ministeri seuraa siinä, että hän odottaa Suomen Pankin johtajien omaavan jatkossa niin johtamistaitoa, taloudellista tietoa ja tuntemusta pankkimaailmasta kuin korkeakoulututkinnonkin.