Valtio-opin professori Matti Wiberg sanoisi lopulliset jäähyväiset presidentille jo viiden vuoden päästä eli presidentti Tarja Halosen virkakauden päätteeksi.
Wiberg toteaa maanantaina julkistetussa viime presidentinvaaleja käsittelevässä kirjassa, että presidentti-järjestelmä on poliittisen järjestelmän toiminnalle kaikkinensa enemmän haitallinen kuin hyödyllinen, sillä presidentti ei ole vastuussa kenellekään eikä mistään.
"Ei ole poliittisesti hygieenistä, että vallassa on joku, jolla ei ole poliittista vastuuta, olipa hän kuinka suosittu tahansa", Wiberg toteaa.
Vastuuton valta
turmelee
Halonen on korostanut olevansa luja ja laillinen presidentti. Wibergin mielestä lujuudelle ei ole vakiintunutta valtiosääntöoikeudellista tulkintaa, ja laillisuuden puitteidenkin kanssa on vähän niin ja näin.
"Presidentillä ei ole poliittista vastuuta mistään, kenellekään eikä koskaan. Vastuuton valta on aina turmelevaa, ja hyvässä tapauksessa se turmelee ainoastaan kantajansa", Wiberg paukuttelee.Hänen mielestään presidentti-instituutio on vain häiritsevä elementti tasapainoisessa valtiollisessa työnjaossa.
Pääministerin jalkojen alla on joka minuutti eduskunnan laukaistavissa oleva pudotusluukku. Presidentillä ei ole vastaavaa vastuuta varsinkaan toisella kaudella. Häntä ei voi asettaa poliittiseen vastuuseen valtakaudellaan eikä sen jälkeenkään, Wiberg huomauttaa.
Presidentti ei ole Wibergin mukaan pelkkä reservivoima, joka voi selvittää muiden aikaansaamia sotkuja. Hän on osa koneistoa, joka sotkun alun perin tuotti.
Presidentti ei voi olla myöskään ylin aloitteentekijä tai moraalinen arvojohtaja sen enempää kuin kansakukunnan yleinen unilukkari tai arvojohtaja. Kukaan ei voi yksin edustaa kaikkia mielipiteitä moniarvoisessa yhteiskunnassa, Wiberg perustelee.
Varjo päätöksen
teon ylle
Poliittisten pattitilanteiden laukaisijana presidentti-instituutio taas langettaa varjon kaiken poliittisen päätöksenteon ylle. Wibergin mukaan ei ole mitään reservitilaa, johon presidentti normaalioloissa voisi vetäytyä ja ja aktualisoitua vallankäyttäjäksi vasta poliittisessa kriisitilanteessa.
Wibergin mukaan presidentti on poliitikko, mutta hänellä ei ole hallituksesta riippumatonta toimeenpanokoneistoa oman linjansa tuottamiseksi. Todellisuudessa presidentti voi vaikuttaa vain puheillaan.
Pekka Isotaluksen ja Sami Borgin toimittamassa kirjassa Presidentinvaalit 2006 (WSOY) Wiberg ilmoittaa: "Presidentittä paras: likvidoikaa presidentti."
Julkistamistilaisuudessa pohdittiin myös presidentinvaalien vaikutusta tuleviin eduskuntavaaleihin. Tutkijoiden mielestä virheeksi osoittautui muun muassa arvio siitä, mitä pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) jääminen kolmanneksi vaikuttaa. Sillä ei näytä olevan vaikutusta tuleviin vaaleihin.
Toisaalta kokoomuksen Sauli Niinistön suosio on ole pesiytynyt puolueen kannatukseen.