Helsinki Suomen jääkiekkomaajoukkue on pelannut kolmet MM-kisat peräkkäin ilman mitalia. Leijonien MM-kullasta tulee tänä vuonna kymmenen vuotta, ja kannattajien mestaruushumala on kääntynyt krapulaksi. Päävalmentaja Erkka Westerlundin pokka kuitenkin pitää.
Ensimmäistä kertaa aikuisten MM-kisoissa päävalmentavaa Westerlundia luulisi hirvittävän. Tiedotusvälineet rummuttavat vuoden 1995 maailmanmestaruutta niin, että Suomessa menestysodotukset nousevat ohuen yläpilven korkeudelle.
Julkisuudessa on väläytelty, että Suomen pelaajat olisivat asettaneet Itävallan MM-kisoista tavoitteekseen mestaruuden.
- Tavoite muotoutui maajoukkueessa eurosarjan aikana alkuvuodesta, kun pelaajien enemmistö oli valmis tavoittelemaan maailmanmestaruutta. MM-kisajoukkue asettaa oman tavoitteensa, Westerlund oikoo innokkaimpia.
Päävalmentaja verhoaa päämääränsä pelilliseen kaapuun.
- Tavoitteena on, että Suomi on mahdollisimman nälkäinen, eli liikkuva ja yritteliäs joukkue.
Julkista
kohinaa
Harvoin, jos koskaan, Leijonien päävalmentaja on lähtenyt MM-menestyksen hakuun yhtä kiihkeän kiekkokauden päätteeksi kuin Westerlund.
Jos kausi olisi kulunut ilman riitasointuja, Westerlund ei olisi päävalmentaja. Ykkösvalmentajan pesti oli varattu Raimo Summaselle kevääseen 2006 saakka. Kun Jääkiekkoliitto erotti Summasen viime vuoden lokakuussa, Westerlund nousi päävalmentajan paikalle pitkäaikaisen työtoverinsa varjosta.
Kevätkausikin on ollut maajoukkueelle mutkainen, kun joukko NHL-työsulun alaisia suomalaispelaajia kieltäytyi MM-kisakomennuksesta. Puolitoista viikkoa sitten liiton puheenjohtaja Kalervo Kummola ripitti julkisesti MM-turnauksesta kieltäytyneitä. Kohinaa on riittänyt.
- Eivät ulkoiset seikat vaikuta. MM-turnauksessa teemme töitä joukkueena. Yritämme tehdä asiat niin hyvin kuin mahdollista, ja suoritus kisoissa on sitten se, mikä sieltä tulee, Westerlund pohtii.
Pelkän suorituksen taakse on hankala piiloutua. Summasen ja Westerlundin valmennuksessa Suomi ylsi maailmancupin loppuotteluun Kanadaa vastaan. Siten vuosien 2003 ja 2004 MM-turnausten toisinto, mitalipeleistä putoaminen, olisi kiekkoilulla kyllästetylle kansalle katkeraa nieltävää.
Altavastaajia
taas kerran
Maailmancupissa Suomi oli pelaajavertailussa altavastaaja. MM-Itävallassa lähtökohta on sama. Leijonat ei pullistele NHL:n tähtiluokan pelaajilla. Heidän joukkoonsa voi laskea vain keskushyökkääjä Olli Jokisen ja maailmancupissa Suomen pistepörssin voittaneen puolustaja Kimmo Timosen.
Jokisen johtaman ykkösketjun laidoilla pelaavat Ville Peltonen ja Tomi Kallio, ja vitjaan kohdistuu rutkasti toiveita. Ketju pelasi yhdessä jo viime vuoden MM-turnauksessa Tshekissä.
Viime sunnuntain EM-pronssipelissä Tshekkiä vastaan Jokisen johtama kentällinen teki Suomen kaikki neljä osumaa. 'Jokiset' oli vertailussa pelottavasti omaa luokkaansa Suomen hyökkäysketjuista.
Päävalmentaja Westerlund uskoo Jokisen vitjan saavan kirittäjiä.
- Harjoituspelivaiheessa viisikot ovat olleet vasta muotoutumassa. Niko Kapasen johtamalla hyökkäysketjulla on hyvät mahdollisuudet saada peli kulkemaan, kun vierellä pelaa tuttuja miehiä, Westerlund viittaa Timo Pärssiseen ja Jukka Hentuseen.
Venäjällä
näytettävää
Kanada on voittanut kaksi viimeistä maailmanmestaruutta sekä olympiakullan ja maailmancupin. Itävallassa järjestetyissä MM-kisoissa valtaa on pitänyt Eurooppa. Westerlund uskookin, että viime vuonna MM-jäällä kymmenenneksi romahtanut Venäjä puhdistaa mainettaan.
- Venäjä pelasi ehjän EM-sarjan ja voitti sen ansaitusti. Joukkueessa on kauden mittaan pelannut samoja nimiä, joten yhtenäisyyttä riittää.
Innsbruckin C-alkulohkon kolmen pelin (Tanska, Ukraina, Ruotsi) jälkeen Suomen joukkue saa lopullisen muotonsa, kun kahden pelaajan kisapassit leimataan. Periaatteessa takaportti kisoihin olisi raollaan Pohjois-Amerikan AHL-sarjan Houstonissa hyvän kauden pelanneelle hyökkääjä Mikko Koivulle.
- Nyt kun on ollut mahdollisuus rakentaa joukkuetta rauhassa, niin jatkamme samalla tavalla. Tilanteen mukaan, Westerlund tyytyy sanomaan.