Yleisradion hallintoneuvosto päätti tiistaisessa kokouksessaan jatkaa toimitusjohtaja Arne Wessbergin (60) kautta vuodella 31. joulukuuta 2004 saakka. Wessbergin nykyinen viisivuotiskausi olisi päättynyt tämän vuoden lopussa. Wessberg on toiminut YLEn toimitusjohtajana vuodesta 1994 lähtien.
Hän on toiminut myös Euroopan yleisradioliitto EBU:n puheenjohtajana, missä tehtävässä hänen toinen kaksivuotiskautensa kestää syksyyn 2004 saakka.
Yleisradion hallintoneuvosto päätti myös esittää valtioneuvostolle televisiomaksun tarkistamista 1. tammikuuta 2004 lukien. Esityksen mukaan tv-maksua korotettaisiin 13 prosentilla eli nykyisestä 165,15 eurosta 186,60 euroon vuodessa. Korotuksen jälkeen tv-maksu olisi 50 senttiä päivässä.
Hallintoneuvosto esittää lisäksi televisiomaksujärjestelmän uusimista siten, että vuoden 2005 alusta lukien tv-maksua korotettaisiin vuosittain inflaatiota vastaavasti lisättynä 1 prosenttiyksiköllä sisältöpalvelujen kehittämiseksi. Tämä yksi lisäprosentti säilyisi, kunnes päällekkäinen analoginen ja digitaalinen toiminta loppuu.
Esitys vastaa liikenne- ja viestintäministeriön asettaman parlamentaarisen, ns. Backmanin työryhmän yksimielistä esitystä vuodelta 2001. Työryhmä ehdotti tv-maksujen korottamista vuodesta 2004 lähtien, jotta Yleisradion toimintaedellytykset ja toimintavakaus turvattaisiin.
Työryhmä esitti tv-maksun korottamisen lisäksi muun muassa kaupallisten televisioyhtiöiden toimilupamaksujen puolittamista, YLEn ohjelmien täydellistä mainoskieltoa, YLEn julkisen palvelun tehtävien laajentamista myös uusiin jakeluteihin sekä YLEn rakenneuudistusten ja toiminnan tehostamisen jatkamista. Työryhmän esitykset on jo pääosin toteutettu tv-maksun korotusta lukuun ottamatta.
Tv-maksua on korotettu viimeksi vuonna 2000. Viime vuosina YLEn ohjelmatarjonnan määrä on televisiossa kolminkertaistunut ja radiossa kaksinkertaistunut, mikä on merkinnyt toiminnan huomattavaa tehostamista.
Tv-maksuja korotetaan vuosittain Englannissa, Italiassa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Tv-maksun suuruus olisi Suomessa korotuksen jälkeenkin eurooppalaisittain matalaa keskitasoa.