W.A.S.P. soittaa taas Suo­mes­sa

W.A.S.P. esiintyy Suomessa ensimmäisen kerran 18 vuoteen. Raumalla ja Turussa jo soittanut yhtye esiintyy viikonloppuna kahdesti Helsingissä ja tiistaina Tampereella.

W.A.S.P. esiintyy Suomessa ensimmäisen kerran 18 vuoteen. Raumalla ja Turussa jo soittanut yhtye esiintyy viikonloppuna kahdesti Helsingissä ja tiistaina Tampereella.

"I Wanna Be Somebody, Blind In Texas ja muita hittejä on luvassa. Uudelta levyltä mukana on kolme kappaletta", laulaja Blackie Lawless kertoo.

Yhtyeen liki kahden kuukauden Euroopan-kiertue jatkuu kolmatta viikkoa. "Viimeksi kun esiinnyimme Suomessa, matkasimme pakettiautolla. Kuski löi yhtäkkiä jarrut pohjaan. Parin sekunnin päästä tuijotin pysähtyneestä autosta hirveä metrin päästä silmiin.

"En itse heti tajunnut tilanteen vaarallisuutta, mutta tulkkina ollut tyttö itki ja sanoi, että henki olisi saattanut lähteä", Blackie kertaa Suomen-vierailun riskejä STT:n haastattelussa Raumalla.

Neon Godia tehtiin pitkään

W.A.S.P. oli suuren yleisön suosiossa 1980-luvulla. Yhtye on tehnyt levyjä myös pitkin 1990-lukua sekä tämän vuosituhannen puolella.

W.A.S.P. julkaisi Neon God part I:n keväällä. Tuhkasta tähdeksi ponkaisevan Jessen elämästä kertovan levyn kakkososa ilmestyy syksyllä.

"Käsittelen levyllä asioita, joita jokainen miettii jatkuvasti, mutta joista kukaan ei puhu: miksi olen, minne menen, onko Jumalaa. Vastausta en osaa antaa, mutta toivottavasti ihmiset huomaavat, että muutkin ajattelevat näitä asioita."

W.A.S.P. teki vastaavan yhden tarinan levyn The Crimson Idol vuonna 1992. Blackie oli tuolloin varma, ettei ryhdy enää samanlaiseen savottaan.

"Tekemistä on valtavasti enemmän kuin tavallisessa levyssä, jonka kappaleet eivät liity toisiinsa. Kunnianhimo ajoi kuitenkin uudestaan liikkeelle, ja vuosien työn tulos on vihdoin valmis."

Kaksi eri W.A.S.P:ia

"W.A.S.P:eja on ollut oikeastaan kaksi. Vedenjakaja oli The Headless Children -levy 1980-luvun lopussa. Levy yllätti ilmestyessään. Siihen asti siveetön ja julkea W.A.S.P. teki kantaaottavan levyn, jolla vastustetaan väkevästi muun muassa sotaa ja huumeita. Tein levyn, koska olin todella vihainen siitä, mihin suuntaan olimme menossa levy-yhtiön talutusnuorassa."

"The Headless Childreniä edeltävä studiolevymme Inside The Electric Circus oli väsyneiden miesten väsynyt levy. Teimme sen nopeasti levy-yhtiön painostuksesta."

The Headless Childrenin kypsyttely vei muutaman vuoden. "Levy-yhtiö julkaisi kyseisen levyn sillä asenteella, että omaa hautaannehan kaivatte."

Blackiekin uskoi tehneensä epäkaupallisen levyn. Siitä tuli kuitenkin yhtyeen myydyin. "Jos haluan viedä fanini vuosikymmenten tai koko elämän mittaiselle matkalle musiikkiini, minun on parasta tehdä sitä, miltä milloinkin tuntuu, eikä sitä mikä on muodikasta. Muuten olen kohta ulkona kuvioista."

Rellestykseenkin kyllästyy

"Bändin alkuvuosina olimme niin vastuuttomia kuin pystyimme ja korostimme sitä myös yleisölle", Blackie tiivistää yhtyeensä ensivaiheet.

1980-luvun W.A.S.P. muistetaan sumeilemattomista kappaleista ja esiintymisestä. Sirkkelinterät kuuluivat asuun, ja Blackie tapasi kruunata keikan hörppäämällä lavalla tekoverta muovipääkallosta.

"Kaahaamiseenkin kyllästyi, kun kypsyimme vähän. Ajattelin, että koska meillä on mahdollisuus olla julkisuudessa ja esittää mielipiteitämme, voimme puhua välillä vakavistakin asioista."

W.A.S.P:in raivo, tarmo ja elinvoima vaihtuivat analyyttisempiin kappaleisiin 1990-luvulla. Niissä Blackie tutkiskelee ja ihmettelee itseään ja maailmaa välillä hyvinkin synkästi.

Rytinäbiisejä ja -levyjä toki mahtuu uudempaankin tuotantoon.

Chris Holmes kateissa

W.A.S.P:in miehitys on vaihtunut useasti 20-vuotisella taipaleella. Ainostaan Blackie on ollut mukana koko ajan. Kitaristi Chris Holmes oli yhtyeen vahva hahmo 1980-luvulla. Enää hän ei ole mukana.

"En ole kuullut Chrisistä mitään kolmeen vuoteen. Oikeastaan kukaan ei ole kuullut hänestä mitään", Blackie tyytyy kommentoimaan.

Holmes puuttuu, mutta Elvis elää. Bändi kutsuu Blackien mikrofoni- ja kiipeilytelinettä Elvikseksi. Elvis on eräänlaisen selkärankaisen toukan metallinen ranka, jonka pääkallo tervehtii yleisöä lavan reunalla herttaisesti virnistäen.

Lopuksi käymme kiinni perimmäiseen kysymykseen. Mistä tulee nimi W.A.S.P? Siitä on esitetty monia mielenkiintoisia tulkintoja.

"Bändin nimi on harkittu juttu, joka onnistui yli odotusten. Pisteet kirjainten välissä yllyttivät etenkin musiikkimme vastustajat esittämään uskomattomia teorioita. White Anglo-Saxon Protestantsia on esitetty jatkuvasti, mutta siitä ei ole missään nimessä kyse. Sitä paitsi se lyhennetään ilman pisteitä. Eikä tämä ole myöskään mitään, mikä alkaa sanoilla We are, vaikka erilaisia arvailuja liikkuu paljon."

"W.A.S.P. ei ole lyhenne mistään. Halusimme herättää aikoinaan huomiota ja onnistuimmekin hyvin."

Ilmoita asiavirheestä