Mika Waltarin juhlinta huipentuu perjantaiseen syntymän satavuotispäivään. Nimikkoseura tekee aamulla julkiset kunniakäynnit haudalle, muistomerkille ja syntymäkodin vaiheille. Illalla kokoonnutaan pääjuhlaan Vanhalle ylioppilastalolle.
Juhlapaikan valinta perustuu Waltarin sukutrilogiaan, jonka mukaan hänen isoisänsä oli muuraamassa ylioppilastaloa. Kirjailijan lapsenlapsi Joel Elstelä vastaa pääjuhlan dramaturgiasta ja ohjauksesta. Sen alkajaisiksi julkistetaan kuvanveistäjä Reijo Paavilaisen suunnittelema juhlaraha.
Waltari-juhlatoimikunnan sihteeri Merja Vainio laskee vuoteen mahtuneen jo 40 luentoa, 13 näyttelyä sekä 18 muuta juhlakalenteriin vietyä tilaisuutta. Sen lisäksi kirjailijaa ovat muistaneet isot ja pienet kirjallisuustapahtumat, postimerkki sekä parikymmentä elokuvaesitystä.
Näytelmiä on esitetty enemmän kuin alkuvuodesta uumoiltiin. Kesäpitäjiin, Hartolaan ja Pornaisiin, on avattu pysyvät muistohuoneet. Ensimmäinen elämäkerta, professori Panu Rajalan Unio Mystica, julkistetaan parin viikon kuluttua.
Kotimaassa kirjailijan juhlinta alkaa Ateneumin lokakuisen luentosarjan jälkeen hiljetä, mutta itsenäisyyspäivän vaiheilla Waltaria muisteltaneen vielä Egyptissä. Juhlavuonna on ulkomailla tapahtunut tai tapahtuu myös Pariisissa, Ateenassa, Lontoossa, Tallinnassa ja Roomassa.
Juhlintaa ovat tukeneet WSOY:n kirjallisuussäätiö, opetusministeriö, Kulttuurirahasto, Helsingin kaupunki ja Rahapaja.