Wallst­röm: EU ei ha­vit­te­le omaa tv-ka­na­vaa

EU:n komissio ei ole suunnittelemassa Euroopan-laajuista tv-kanavaa jakamaan kansalaisille lisää EU-tietoa, vakuuttaa komissaari Margot Wallström.

Ajatus EU:n rahoittamasta ja tuottamasta virallisesta TV-kanavasta torjuttiin.
Ajatus EU:n rahoittamasta ja tuottamasta virallisesta TV-kanavasta torjuttiin.
Kuva: Jouko Leskelä

EU:n komissio ei ole suunnittelemassa Euroopan-laajuista tv-kanavaa jakamaan kansalaisille lisää EU-tietoa, vakuuttaa komissaari Margot Wallström.

Wallström sanoi viestintäkonferenssissa Helsingissä tiistaina, että tarkoitus on vain parantaa nykyisen netin ja satelliitin kautta toimivan Europe by Satellite -kanavan tarjontaa, ei ryhtyä tyrkyttämään virallista EU-propagandaa televisiossa.

- Mutta jos joku yksityinen taho haluaa perustaa Euroopan-laajuisen tv-uutiskanavan, niin siitä vaan, Wallström sanoi.

Ajatus EU:n rahoittamasta ja tuottamasta virallisesta TV-kanavasta torjuttiin laajalla rintamalla kokouksessa. Nykyään EU jo rahoittaa Euronews-kanavaa viidellä miljoonalla eurolla vuodessa, mutta unioni ei puutu kanavan toimintaan muuten kuin edellyttämällä, että se seuraa eurooppalaisia uutisaiheita.

Brittiläisen Sky Newsin entinen johtaja Nick Pollard piti tätä ongelmallisena, koska se johtaa tuotesijoittelun kaltaiseen "aihesijoitteluun".

Hän varoitti samalla, että oma EU-kanava tulisi tolkuttoman kalliiksi eikä kuitenkaan pärjäisi mediakilpailussa.

- Euroopassa on jo 5 000 TV-kanavaa, eikä EU:lla ole tällaiseen sopivaa osaamista, Pollard sanoi.

Pollardin mielestä on ongelmallista muutenkin, jos EU:n kaltaiset toimijat ryhtyvät rahoittamaan tiedonvälitystä tai vielä kouluttamaan toimittajia.

- Toimittajien ei pitäisi ottaa vastaan koulutusta miltään elimeltä, josta heidän odotetaan myöhemmin raportoivan, Pollard linjasi.

Tieto lisää
tuskaa

EU:n kannatus on ollut alamaissa monessa jäsenmaassa jo pitkään, vaikka tiedotusta ja viestintää on yritetty lisätä jatkuvasti. EU:n kannatus on Tanskassa unionialueen alhaisinta, vaikka tanskalaiset samalla ovat tutkimusten mukaan parhaiten tietoisia EU:n toiminnasta.

Komission Lontoon-toimiston johtaja Reijo Kemppinen ehdotti, että EU ensi töikseen lakkauttaisi Eurobarometri-kyselyistään kysymyksen, pitääkö vastaaja EU-jäsenyyttä hyvänä vai huonona asiana.

- Tätä on kysytty 20 vuotta ja se antaa ymmärtää, että jos se on huono asia, niin siitä voi päästä eroon. Mutta ei kukaan kysy Britanniassa, onko jäsenyys Yhdistyneessä kuningaskunnassa hyvä vai huono asia, Kemppinen huomautti.

Olennaisempaa olisi kysyä, miten asioita voisi tehdä EU:ssa paremmin.

Blogit mullistavat
mediakenttää

Wallström perusteli komission pyrkimyksiä viestinnän uudistamiseen sillä, että kansalaisille on annettava ääni. Kansalaisten pitää saada tietää, miten uudet hankkeet vaikuttavat heihin ja heidän on päästävä osallisiksi päätöksentekoon. Lisäksi EU:n pitää muuttua avoimemmaksi ja ymmärtää tiedon ja viestinnän tarvetta paremmin.

Komissaari uskoi itse, että blogien vaikutus on suurempi kuin mitä useimmat nyt ymmärtävät.

- Blogien kautta yksilö voi ensimmäistä kertaa toimia joukkotiedotusvälineenä ja vaikuttaa keskusteluun, sanoi Wallström, joka pitää itsekin blogia komission sivuilla.

Euroopean Policy Centre-tutkimuskeskuksen johtaja Fraser Cameron muistutti perusasioista. Komissiolla on vielä paljon tekemistä ennen kuin se toimii todella avoimesti median suuntaan.

- Jos saisimme komission virkamiehet vastaamaan puhelimiinsa, olisi se jo hyvä alku, sanoi Cameron.

Wallström myönsi, että tekemistä riittää komissiossa. Moni komissaari ei vielä ole ymmärtänyt, kuinka suuri tiedon tarve on laajentuneessa EU:ssa.

Wallström sanoi työskentelevänsä jatkuvasti sen puolesta, että muut komissaarit tajuaisivat, etteivät he voi olla ainoat lausunnonantajat oman alansa asioista, vaan myös virkamiesten on saatava puhua avoimesti ja suoraan medialle. Rehellisyys kannattaa, sitä paitsi.

- Me olemme uskottavampia, jos myönnämme että teemme joskus myös virheitä, Wallström sanoi.

Ilmoita asiavirheestä