Kun Jyrki Kataisen (kok.) hallitus kirjasi ohjelmaansa, ettei Suomi valmistele Nato-jäsenyyden hakemista tämän hallituksen aikana, kaikki tiesivät sen sixpack-puolueiden pienimmäksi yhteiseksi nimittäjäksi Nato-kysymyksessä.
Pidemmälle menevää Nato-henkeä on kokoomuksessa ja RKP:ssä. Koska kokoomus on päähallituspuolue, sen vapaus ajatella Nato-jäsenyydestä ääneen hallitusohjelman yli on kapea. Ääneen ajattelijan rooli onkin siirtynyt siltä RKP:lle.
Puolustusministeri Stefan Wallin aloitti uuden Nato-kierroksen (Salon Seudun Sanomat 9.8.) Ministerin mukaan jokainen leikkaus puolustusbudjettiin lisää tarvetta liittoutua ja antaa sille lisää perusteluja. Wallin täsmensi kannanottoaan perjantaina Ylen aamu-tv:ssä.
Puolustusvoimat joutuu leikkaamaan 2,7 miljardin euron puolustusrahoista yli seitsemän prosenttia vuoteen 2015 mennessä. Jos jouduttaisiin säästämään vielä lisää, se voisi Wallinista olla lisäperuste Nato-jäsenyyden puolesta. Lisäsäästöt toisivat Wallinin mukaan vaaran, että syntyisi turvallisuusvaje, joka pitäisi täyttää jotenkin.
Puolustusvoimilla on muutoinkin edessään raju rakennemuutos. Sekin on perusteltu syy jatkaa nuupahtanutta Nato-keskustelua. Eduskunnan puolustusvaliokunnan perussuomalainen puheenjohtaja Jussi Niinistö sanoi Ylen Ykkösaamussa, että pitäisi tehdä valinta, satsatako itsenäiseen puolustukseen vai Nato-jäsenyyteen.
Myös tuleva presidentinvaali tarjoaa oivan tilaisuuden käydä kiihkotonta asiakeskustelua Suomen puolustusvaihtoehdoista. Asia kuuluu mitä likeisimmin ulkopolitiikkaa valtioneuvoston kanssa johtavan presidentin tehtäviin.