Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos arvostelee voimakkaasti hallitusta. Kritiikki on aiheellista, mutta Wahlroos unohtaa sen, että uudistus tuo yrityksille myös tuntuvia etuja.
Rahoituskonserni Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos ei ole sanojaan säästellyt arvostellessaan hallituksen yritysverolinjauksia. Viime päivinä hän on puuttunut asiaan useaan kertaan, viimeksi torstaina Oulun yrityspankin asiakastilaisuudessa, jossa hän alusti yrittäjyyden edistämisestä.
Monessa asiassa Wahlroos on vuosien mittaan ollut oikeassa. Mutta ei kaikessa. Yritysverouudistusta arvostellessaan hän katsoo asioita suurten yritysten näkövinkkelistä, mutta unohtaa samalla pienet, jotka kiistatta hyötyvät hallituksen linjauksista. Toinen asia on, ettei Suomeen synny hallituksen toivomaa 100 000 uutta työpaikkaa pienten yritysten voimin, vaan siihen tarvitaan myös suuria. Tämä pitäisi myös hallituksen ymmärtää.
Perinteisesti Suomen verojärjestelmät eivät ole kannustaneet yrittäjyyteen, kunnes Esko Ahon hallitus 1993 laski verokannan 25 prosenttiin ja remontoi muutenkin yritysverotusta. Uusia yrityksiä syntyi ja valtion kassa karttui, kun veropohja laajeni ja yritykset maksoivat veroja eivätkä enää piilottaneet varallisuuttaan vippaskonstein. Uudistus auttoi osaltaan pääsemään ylös lamasta.
Oulussa Wahlroos läksytti hallitusta siitä, että se muuttaa yritysverojärjestelmän, joka on luonut yrittäjyyttä ja synnyttänyt työpaikkoja enemmän kuin mikään muu uudistus Suomen taloushistoriassa. Tukea Wahlroos on saanut ekonomisteilta. He pelkäävät, että ensi vuonna voimaan tuleva osinkoverouudistus johtaa tänä vuonna ennätyksellisiin osinkoihin ja yritysmyynteihin. Pääomia siirretään ulkomaille sen sijaan, että niillä luotaisiin uusia työpaikkoja Suomeen.
Wahlroos on myös syyttänyt hallitusta huonoimmasta rahankäytöstä, mitä hän on nähnyt 20 vuoteen ja Suomen ajamisesta tytäryhtiötalouteen. Tässä voi olla perääkin. Suomalaiset perheyrittäjät ja osakesijoittajat löytävät helposti ulkomailta Suomea houkuttelevampia sijoituskohteita. Osinkoverotuksen kiristys voi johtaa myös siihen, että suomalaiset yritykset siirtyvät ulkomaiseen omistukseen. Jos tämän kaiken päälle suomalaiset yrityksetkin siirtävät tuotantoaan ulkomaille, kuten esimerkiksi Wärtsilä tekee, Suomen tulevaisuus ei näytä kovin ruusuiselta.
Verouudistuksella on kuitenkin toinenkin puoli. Yrityksen voittoa verotetaan vuodesta 2005 alkaen nykyistä lievemmin, kun verokanta alenee 26 prosenttiin. Yritysverotus kevenee kaikkiaan 500 miljoonalla eurolla. Noin 90 prosenttia yrityksistä hyötyy verouudistuksesta. Kymmenesosa yrityksistä menettää etujaan jonkin verran.
Hallituksen tavoite on, että yritykseen jää nykyistä enemmän varoja investointeihin voitonjaon kustannuksella. Investointien suosimisella pyritään luomaan yrityksiin uusia työpaikkoja. Yritysten on kuitenkin pysyttävä Suomessa. Jos pääomapako ulkomaille käynnistyy siksi, että pääomaverokanta putoaa liian vähän ja osingot pannaan verolle, tavoite ei toteudu.
Yritysmaailma on yleensä pystynyt viestittämään omat näkemyksensä hallitukselle, olipa sen kokoonpano millainen tahansa. Yritysverotusta koskevista erimielisyyksistä huolimatta suhteet toimivat nytkin. Elinkeinoelämä aikoo tehdä vielä ainakin yhden yrityksen yhteisö- ja yritysverouudistuksen korjaamiseksi. Vasta sen jälkeen nähdään kunnolla, missä tilassa ovat hallituksen ja elinkeinoelämän suhteet.