Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos kaipaa hallitukselta rohkeutta ja pikaista tosiasioiden tunnustamista. Hän hymähtää hallituksen tavoitteelle luoda maahan 100 000 uutta työpaikkaa vaalikauden loppuun mennessä.
"Suomestahan on päinvastoin kadonnut jo hallituksen alkutaipaleella noin 35 000 työpaikkaa. Uusia työpaikkoja on turha odottaa, koska yritysverouudistus meni aivan väärään suuntaan. Suomi ei enää houkuttele kaoottisesti hoidetun verouudistuksen jälkeen investoijia. Myös sijoittajilta viedään halu sijoittaa Suomeen."
Wahlroosin mukaan ainoa tepsivä keino uusien työpaikkojen synnyttämiseksi on luoda niitä koteihin.
"Ne ovat niitä matalan tuottavuuden työpaikkoja, mutta niitä tarvitsevat kaikki. Nyt poliitikot näpertelevät pikkuparannuksia kotitalousvähennykseen. Jotta todellisia työllisyysvaikutuksia syntyisi, vähennysoikeus pitäisi nostaa lähes sataan prosenttiin palkkausmenoista", ehdottaa Wahlroos.
Kotitalousvähennys on Wahlroosin mukaan lähellä itse itsensä maksavaa vähennystä. Ensinnäkin valtio säästää, kun työttömyysavustuksia ei tarvitse maksaa. Samoin lasten ja vanhusten hoitotarve vähenee, kun perheet voivat palkata lastenhoitajan kotiin tai isovanhemmilleen hoitajan. Myös harmaa talous vähenisi, kun pimeä työ siirtyisi verotuksen piiriin.
"Järjestelmä ei maksaisi itseään ehkä vuodessa, vaan vähän pidemmällä aikavälillä. Lisäksi sillä olisi dynaaminen vaikutus koko yhteiskuntaan. Kun työttömyys vähenee, hyötyvät siitä myös palveluelinkeinot kuten kauppa. Nyt hallitus on juuttunut pienten askelten politiikkaan, joka on hyvin pitkälti virkamiesvetoista."
Wahlroos muistuttaa muiden päättäjien tapaan, että jo muutaman vuoden kuluttua Suomessa on työtä tekeviä huomattavasti nykyistä vähemmän, kun suuret ikäluokat siirtyvät joukolla eläkkeelle.
Terveys- ja hoivapalveluita tarvitaan enemmän, julkiset menot nousevat, mutta maksajia on nykyistä vähemmän.
Ei paluuta
piikayhteiskuntaan
Wahlroos ihmettelee ammattiyhdistysliikkeen nuivaa suhtautumista kotitalousvähennykseen.
Hän muistuttaa, että esimerkiksi maatilat voivat vähentää korjaus- ja kunnossapitotöitään huomattavasti enemmän kuin palkansaajat.
"En halua paluuta piikayhteiskuntaan. Suomi on aivan toisenlainen maa kuin 1950-luvulla. Nyt työlainsäädäntö on kehittynyt eikä kukaan voi eikä halua orjuuttaa toista ihmistä. Haluan yksinkertaisesti vain sitä, että mahdollisimman moni suomalainen saisi mielekästä työtä. Haluan suomalaiset pois keskiolutyhteiskunnasta, jossa ihmiset viettävät päivänsä keskiolutkuppiloissa, vaikka maassa olisi mielekästä työtä kaikille."
Työeläkevarat
sijoitettava paremmin
Wahlroos kaipaa pikaista muutosta myös työeläkeyhtiöiden sijoituspolitiikkaan. Hän sijoittaisi tel-yhtiöiden varoja nykyistä enemmän suomalaisiin yhtiöihin, jotta syntyisi uusia työpaikkoja.
"Tel-yhtiöiden vakavaraisuusseuranta on nykymuodossaan järjetöntä, sillä työeläkevarat eivät ole aidosti yksityisiä varoja. Ne ovat kaikkien suomalaisten yhteisiä varoja, suomalaista kansallisvarallisuutta. Työeläkevaramme, noin 60 miljardia euroa, on ehkä koko maailman riskinkantokykyisin rahapooli", muistuttaa Wahlroos.
Osakesijoituksilla
miljardituotto
Tällä hetkellä työeläkeyhtiöt sijoittavat varoistaan vain noin 20 prosenttia osakkeisiin.
"Jos tuo määrä kaksinkertaistettaisiin eli nostettaisiin 40 prosenttiin, sijoitusten tuotto nousisi vuodessa prosenttiyksikön. Se merkitsee 20 vuodessa noin 15 miljardin euron lisätuottoja nykytilanteeseen verrattuna. Se on vain sijoitustuotto. Omistusten arvonnousun kautta tuottomahdollisuuksia tulisi lisää. Se toisi myös kaivattua suomalaista omistusta ", painottaa Wahlroos.
Hän arvioi, että vakavaraisuussäädökseen muuttamiseen riittäisi hallinnollinen päätös, jopa vakuutusvalvontavirasto voisi sen tehdä.