Venäläisyys näkyy ja työllistää yhä enemmän Suomessa. Eräs esimerkki on pieni Helsingissä toimiva perheyhtiö Ruslania Books, joka levittää venäläistä kulttuuria nettikaupan avulla ympäri maailmaa.
"Paketteja lähtee Bahrainista Tohmajärvelle ja Barcelonasta Inariin, asuuhan venäläisiä kaikilla", sanoo yhtiön toimitusjohtaja Andreas Agopov, 29.
Ruslania Booksin kirjakaupassa tapaavat vanhoista venäläisklassikoista, neuvostoajan maanalaisesta kulttuurista, nykyvenäläisestä marginaalikirjallisuudesta ja vaikkapa viimeisimmästä moskovalaisesta hiusmuodista kiinnostuneet suomalaiset ja täällä asuvat venäläiset.
Ruslania Books myy myös suomennettua venäläistä kauno- ja tietokirjallisuutta, Venäjän oppaita ja itse asiassa kaikkea, jolla on jonkinlainen kytkös Venäjälle ja venäläiseen kulttuuriin.
"Periaatteessa meillä pitäisi olla kaikki, mitä Venäjästä on kirjoitettu suomeksi."
Ei venäläistä sielua
Ruslanian liikevaihto oli viime vuonna miljoona euroa. Kasvu on 35 prosenttia vuosittain. Lähes kolmannes rahasta tulee Suomen ulkopuolelta. Vielä Käpylän yläasteella ryssäksi nimelty Andreas voi hymyillä tyytyväisenä.
"Olen syntynyt Suomessa, äitini on suomalainen ja tunnen itseni suomalaiseksi. Ei minulla ole edes venäläistä sielua, ainoastaan työminäni on venäläinen."
Kaupaksi käyvät euroviisuvoittaja Dima Bilan, päivän sanomalehdet, aikakauslehdet, kirjat ja presidentti Dimitri Medvedevin virallinen muotokuvajuliste.
Ruslanian kautta saavat lehtensä esimerkiksi 400 Karjalan Sanomien suomalaista tilaajaa. Lehti ilmestyy Petroskoissa.
Agopovin kaupassa valta- ja vaihtoehtokulttuuri ovat molemmat edustettuina - todistamassa ikivanhaa viisautta, että valtaapitävätkin tarvitsevat varjojaan. Helsingin Kampissa ollaan puolueettomalla maaperällä. Venäjää yritetään avata ja ymmärtää niin hyvässä kuin pahassa.
"Pietarilainen tavarantoimittaja ihmettelee joskus, että kuka ihme Suomessa on vielä kiinnostunut neuvostoajan musiikista, vaikkapa Vladimir Vysotskista."
Näkökulmien tärkeys
Yksi tuoreimmista julkaisuista on kriittisesti valtaapitäviin suhtautuvan Novaja Gazeta -lehden suomenkielinen painos.
Ensimmäisen numeron teema oli Georgian sota. Numero omistettiin Venäjällä kuolleille toimittajille. Toimittajamurhiin suomenkielinen taskukirja joutui palaamaan myös helmikuussa ilmestyneessä toisessa numerossaan.
Novaja Gazetan toimittaja Anastasia Baburova kuoli luoteihin yrittäessään auttaa salamurhaajan ampumaa ihmisoikeusasianajajaa Stanislav Markelovia tammikuussa Moskovassa. Baburova oli ainakin kolmas, mahdollisesti jo neljäs tapettu Novaja Gazetan toimittaja.
Tunnetuin heistä oli 2007 surmattu Anna Politkovskaja. Tekijät ovat yhä teillä tietymättömillä. Avunannosta syytetyt vapautettiin äskettäin.
Andreas Agopov korostaa, että Novaja Gazeta on tarkoitettu vain yhdeksi tietolähteeksi Venäjästä kiinnostuneille, venäjää taitamattomille suomalaisille.
"Se antaa yhden näkökulman enemmän Venäjästä tietäville suomalaisille. Tarkoitus ei ole lietsoa Venäjän vastaisuutta Suomessa."
Omaa maanalaista
Suomalaisten kiinnostus ja suvaitsevaisuus ei ole suorassa suhteessa liikevaihdon kasvuun, mutta antaa se osviittaa. Venäjältä Suomeen muuttaneet 40 000 ihmistä ovat muuttaneet suomalaisten asenteita myönteisemmäksi. Yhteistä on paljon, mutta on eroakin.
"Suomessa asuvilla venäläisillä on myös ihan oma maanalainen kulttuurinsa. Sen tapahtumista ei ilmoitella valtalehtien Minne tänään -palstoilla."